Messy eating&solo lunching

Pääsin vihdoin aamuyöstä Rodoksen matkalta piipahtamaan kotiin ja pian pitäisikin pakata jo uusi pienempi laukku ja syöksyä junaan kohti Helsinkiä ja Länsisatamaa. Huh! Palataan tässä välissä  kuitenkin vielä hetkeksi Lontoon tunnelmiin. Tallattuani aurinkoisen Lontoon katuja toukokuun alussa useamman tunnin päädyin yhtenä päivänä Carnaby Streetin tutkailujen myötä pitkästä aikaa Kingly Courtille ja totesin, että sieltä saattaisi myös löytyä loistava paikka armottoman nälän taltuttamiseen. Suhahdin rappuset toiseen kerrokseen, josta bongasin Rum Kitchenin. Ravintolassa soi hyvän fiiliksen nostattavat musiikit ja ikkunan vieressä olevat baarijakkarat näytti mitä parhaimmalta paikalta nauttia lounasta. Se myös näytti helpolta paikalta syödä itsekseen. Älkääkä ymmärtäkö väärin, missä vaan voi syödä yksin mutta tietynlaisissa paikoissa se vaan on jotenkin helpompaa. Tiedättekös, on aivan erilaista istua syömässä jossain missä selkeästi voi olla paikkoja yhdelle hengelle kuin ravintolassa, joka on täynnä vaan isompia pöytiä, ja niissä kaveriporukoita ja pariskuntia..ja sitten yksin kökötät isossa pöydässä ja mietit, että pitäisiköhän tässä nyt vaan näprätä puhelinta koko ajan vai katsella ympäriinsä vai tyyliin lukea kaikki etiketit, joita saat käsiisi. Mä olen oikeastaan vasta joitain vuosia sitten alkanut oppimaan tämän "yksinkin voi hyvin tehdä kaikkea" - meiningin ja se on oikeastaan aika siistiä!

Tilasin heti alkuun herkullisen (ja täällä myös selvästi vahvan) Mojiton ja aloin silmäilemään ruokalistaa. Olen ehdottomasti ruuan jakamisen suuri fani - voit tilata useampia eri annoksia ja kaikki pääsevät maistelemaan vähän kaikkea. Soolo ruokailu tekee tämän toki vähän vaikeammaksi, mutta kovassa nälässä totesin, että varmasti ainakin pari annosta uppoaa naamaan.

Ensimmäiseksi BBQ Pork Ribs.
Suussa sulavan namia täydellisesti irtoavaa lihaa. Ei marinadiltaan ihan vetänyt vertoja Berliinin Monsieur Vuongin ribseihin (epäilen tosin voiko mitkään ribsit päästä samoihin sfääreihin), mutta ei huono suoritus. Ribsit ei tosin ainakaan mun kohdalla olisi hyvää treffiruokaa sillä saan niiden kanssa aikaan aina ihan mahdottoman sotkun. Tälläkin kertaa sormet oli täysin namin marinadin peitossa ja oli suorastaan ihme, että mekkoni oli näiden ribsien jälkeen vielä täysin puhdas. Huulipunalla ei tosin ollut tässä maiskuttelussa mitään mahdollisuuksia.

Ribsien seuraksi vielä pieni kulhollinen "Island spiced baby squid" ja vielä talon coleslawta. Namm!
Herkullinen lounas hyvän fiiliksen miljöössä. Baarijakkara ja ikkuna kombo takasi sen ettei yksinkään tullut orpo olo ja siitä oli mitä mainioin ihailla aurinkoista kevätsäätä ja tarkkailla muita ihmisiä.

No comments