Identiteettikriisi

Jos mä olisin sellanen tosi muodikas 'lifestyle' bloggaaja, tai yrittäisin kovasti olla sellainen very in tyyppi joka postailee koko ajan jotain melkein samanlaisia asukuvia tai valokuvia jostain aamukahvista (Starbucks kupista juotuna tietenkin) tai aamuisesta myslistä hedelmillä, niin maan vaihto Suomeen tuskin toisi mitään kovin isoa muutosta mihinkään. Mutta alunperin aloitin bloggaamisen juuri siitä syystä, että muutin ulkomaille ja koin sen loistavaksi tavaksi pitää ystävät ja perhe ajan tasalla tekemisistäni, ainakin jossain määrin. Toki munkin höpötyksiä on kivasti eksynyt lukemaan muutkin, mutta ulkomailla elämisestä hekin ovat tainneet eksyneet lukemaan. Nyt kuitenkin asustelen Suomessa ja tätä Suomessa asustelua on edessä noin 8 kuukautta! Tämä on siis aiheuttanut identiteettikriisin niin tälle blogille kuin minulle itsellenikin. 

Miellän itseni edelleen hyvin vahvasti ulkosuomalaiseksi. En tosin tiedä missä määrin moinen termi sopii tämän hetkeen elämääni kun sitä Suomessa asumista tosiaan on edessä 8 kuukautta. En ole viettänyt noin pitkää aikaa Suomessa putkeen asuen johonkin viiteen vuoteen. Olen aina vaan piipahtanut täällä moikkaamassa ihmisiä ja töissä vähän säästämässä rahaa. Olen aina ajatellut Suomea kivana kotimaana jonne on välillä hauska palata, mutta jossa en kuitenkaan varsinaisesti asu enkä tällä hetkellä välttämättä halua asuakaan pitkällä tähtäimellä. Nyt olen tilanteessa, jossa asun vanhempieni nurkissa (pelottavan kirjaimellisesti) ja käyn töissä. Samalla kuitenkin tiedän, että tulen 99% varmuudella muuttamaan syksyllä taas ulkomaille, joka saa tämän pätkän tuntumaan jonkinlaiselta oudolta melkein kuin välivaiheelta. Ei se välttämättä huono juttu ole, en vaan tiedä miten päin itseni kanssa nyt olisin. Kaikesta huolimatta olen edelleen 100% tyytyväinen viime kevään päätökseeni jättää Glasgown maisteripaikka ottamatta.
Vaikeinta ulkomailla asuessa/kahden maan välillä ravatessa on se, että melkein aina kaipaa jotain. Jos olet Suomessa perheen ja ystävien luona, et ole siinä toisessa maassa toisten ystävien ja niiden tiettyjen rutiinien parissa, ja toisin päin. Ehkä pitäisi vaan asennoitua keskittymään seuraavat kuukaudet luomaan rutiineja ja hauskoja juttuja tänne Suomeen. Se toki saattaa tehdä syksyllä lähdöstä taas asteen verran hankalampaa, mutta ainakin helpottaa seuraavien kuukausien elämää. Ei sitten tule sellaista tunnetta ettei oikein elä täysillä missään maassa. Varsinkaan, kun en nyt edes varmasti vielä tiedä minne maahan askel syksyllä suuntaa.

Eli seuraavat kuukaudet tämäkin blogi kokee jonkinlaisen muutoksen siinä mielessä, että pääpaino ei enää ole elämässä ulkomailla vaan "ulkosuomalaisen" totuttelussa väliaikaiseen elämään Suomessa. Ehkä tämä ajanjakso tuo tämäkin elämään ja asioihin jotain uutta perspektiiviä ja kokemuksia. Lupaan kuitenkin etten ala jatkuvasti postailemaan aamuteestäni Starbucks mukissa (pakko kait se on myöntää, että ostin 50% alesta sellaisen joulumukin Lontoosta) tai enemmän tai vähemmän turhista ostoksista kuten siitä, että löysin eilen loistavasta alennuksesta lempialusvaatemerkeiltäni, Calvin Kleinilta ja Björn Borg:ilta, kivoja alusvaatteita ja vielä ihan täydellisesti oikeassa koossa. Haluaako joku nähdä kuvia? Ai ei? Ok..
Postaustahtikin tästä kiihtyy nyt kun olen vihdoin saanut vähän rutiineja käyntiin ja selvinnyt ensimmäisestä työviikosta, johon kuului heti yksi 16h päivä. Mä en vaan osaa/voi sanoa ylitöille ei, kun pelkkä ylityö sanan kuuleminen saa euron merkit silmissä vilkkumaan sellaisella volyymilla että oksat pois. Onneksi työ on aika fyysistä niin ei ainakaan tarvitse murehtia sitä ettei tuollaisina päivinä ehdi salille. Eikä sen jälkeen tarvitse miettiä mitä tekisi, kun ei jaksa tehdä mitään :D Tästä voitte varmaan muuten päätellä ettei tämä työ liity yhtään mitenkään siihen mitä olen opiskellut, mutta tässä säästämisprojektissa ja ajatusten selvittelyssä sillä ei ole yhtään mitään väliä.

Näin täällä päin (sipsilakko muuten pätee täällä edelleen). Miten teidän vuosi 2014 on lähtenyt käyntiin?

Edit. English translation: Basically I have now moved to Finland for now to work and save money for the autumn and my new adventures abroad. However, this move has created a slight 'identity crisis' if you will. For the past four years or so I have identified myself as a finn living abroad, not a finn living in Finland. This might not make any sense to some of you but for me Finland has been the lovely 'country of origin' where it's nice to return to every once in a while to see family and friends, but it hasn't been on my list of 'countries where I want to study and work in the near future.' It's 99% certain that I'll be moving abroad in August-September (the where part is still bit unclear tho) so this bit under 8 months just feels like some kind of a weird gap phase in my life. Which necessarily isn't a bad thing, I just don't quite know what/how to feel about this. 
The hardest part about living life abroad is that you almost always feel like you're missing something. When I'm in Finland spending time with my friends and family, I miss the UK, my friends and life there, and vice versa. Living in two countries at the same time is difficult, if not impossible, and as much as I miss the UK already (London/Glasgow) I have decided to try to concentrate mostly on my life in Finland; coming up with fun things to do in here even tho all that will possibly make moving abroad a bit more difficult next autumn.
All this means a change for my blog as well. Before I have been writing about what it is like to live abroad and now, for the next 8 months or so, this will be about what it is like to be a finn in Finland when you have lived abroad, enjoyed every minute of it and when you know that you're leaving soonish again. I personally think this will end up being a very interesting 8 months or so in many ways..

4 comments

  1. Mulla oli ihan samanlaiset fiilikset viime vuoden alussa kun olin Suomessa töissä. Koko ajan mietin lähtöä vaikka olisi pitänyt nauttia täysillä ajasta Suomessa (karsee talvi ei edesauttanut tätä). Mä sanoisin että yritä nyt vaan täysillä nauttia tästä ajasta mikä sulla on Suomessa ja ennenkuin huomaatkaan olet taas ulkomailla!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, oon nyt yrittänyt asennoitua keksimään juuri Suomeen kaikkea kivaa. Melkein 8kk on ihan liian pitkä elää sillei että keskittyisi vaan pois lähtöön :)

      Delete
  2. Moikka :) Heräs kysymys tuosta, kun mainitsit että maisteripaikkaa et ottanut vastaan... Nimittäin olin lukevinani jostain, että Skotlannissa kandidaattitutkinnon suorittaminen on periaatteessa ilmaista mutta maisterin ei. Olisitko sie tosiaan siis maksanut ne lukuvuosimaksut vai onko tää miun tieto nyt vaan väärä? Kiitos jos vastaat! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Moi! Sun tieto on oikein eli kandin voit suorittaa Skotlannissa ilmaiseksi, jos olet EU maasta sillä SAAS maksaa ne lukuvuosimaksut..maisterin lukuvuosimaksut joutuu sitten maksamaan ihan itse :)

      Delete