Uudet kotikulmat

Sunday, 24 May 2015





Keskiviikkona koittaa vihdoin muutto uuteen asuntoon Tampereen Tampellaan ja pääsen sen myötä sanomaan muuttaneeni elämäni aikana 14 kertaa. Vaikka muutto ärsyttää ja jokseenkin myös ahdistaa tällä hetkellä (ilman sitäkin olisi nyt ihan tarpeeksi tekemistä), niin en kuitenkaan malta odottaa! Tampella on sijaintinsa, maisemiensa ja veden läheisyytensä vuoksi kuulunut mun suosikkialueisiin Tampereella jo pitkään, joten ihan huippua päästä asumaankin siellä.


Muutan upo-uuteen 28 neliön yksiöön, joka on tosin jonkin verran pienempi kuin nykyinen. Toisaalta se ei haittaa, sillä tässä nykyisessä itse asiassa vieläkin kaikuu ärsyttävästi. Jotenkin jatkuvan muuttamisen ja ulkomailla asumisen myötä tavaraa ei nimittäin ole päässyt kertymään mitenkään liiaksi. Ja hyvä niin! Mua käy itse asiassa todella helposti ahdistamaan tavaran paljous. Koen sen paitsi epäsiistiksi niin jotenkin samalla myös rajoittavaksi. Kun on paljon tavaraa, niin tuntuu, että se vahvemmin sitoo mut jonnekin ja tekee paikan vaihtamisen aina hankalammaksi. Aika hyvä esimerkki on, kun ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen omistin syksyllä sohvan ja huomasin kärsiväni kamalasta "sohva-ahdistuksesta." Se on ihan pirun iso, sitä ei noin vaan saa siirrettyä minnekään ja monen vuoden matkalaukkuelämän jälkeen se tuntui jotenkin todella rajoittavalta. Onneksi oivalsin hyvin pian, että sen voi aina lahjoittaa vaikka hyväntekeväisyyteen, jos siitä ei muuten tarvittaessa pääse nopeasti eroon ja johan helpotti!
On muuten jotenkin harmittavaa välillä lukea tai kuunnella joidenkin ihmisten kommentteja siitä, kuinka ei nyt viitsi lähteä ulkomaille tai jonnekin kun on kaikki nämä tavaratkin. Ei siinä mitään, jos se ei oikeasti nappaa ja tavarat tuntuu hyvältä syyltä jättää menemättä, mutta kaikessa muussa tapauksessa..mitä hittoa? Tavaraa se vaan on. Tuskin sä vanhempana halailet jotain pallotuolia ja huokailet helpotuksesta ettet hylännyt sitä kullannuppua lähtemällä muualle.


Siitä sohvasta puheenollen, ei aavistustakaan miten mukavasti se mahtuu tuonne uuteen asuntoon, joten sille voi tulla noutaja yllättävänkin pian..
Tampella on aika kiva yhdistelmä vanhoja punaisia tehdasrakennuksia ja uusia vastikään rakennettuja kerrostaloja. Alueelle on viime vuosina rakennettu uutta ahkerasti ja esimerkiksi TOAS on pystyttänyt sinne viime vuosien aikana jo useammankin opiskelijakompleksin. Tuoreimpana tuo kuvan keskellä Tampellan esplanadilla nököttävä torni.
Tampellassa sijaitsee myös museokeskus Vapriikki, jossa ajattelin kesän aikana piipahtaa pyörimässä. Olen käynyt siellä joskus teini-ikäisenä, mutta ei tätä neitokaista silloin tainnut kiinnostaa kunnolla mikään muu kuin jääkiekkomuseo, enkä mistään muusta sieltä mitään muistakaan :D







Ja sitten se vesi. Kun joskus vielä oletettavasti asetun pidemmällä tähtäimellä jonnekin, haluaisin ehdottomasti asua mahdollisimman lähellä vettä. Järvi tai merimaiset ovat aina niitä kauneimpia ja jotenkin rauhoittavia. Se onkin parasta, kun esimerkiksi mökillä voi vaan istua laiturilla, nauttia upeasta järvimaisemasta ja uitella varpaita vedessä. Uiminen kuuluu myös suosikkeihini ja voisin yleensä lillua vedessä vaikka kuinka pitkään. Kunhan vesi vaan on tarpeeksi lämmintä..
Tampellasta pääsee lisäksi pienessä hujauksessa keskustan ytimeen ja se on myös huomattavasti lähempänä esimerkiksi Pyynikkiä ja sen näkötornin herkullisia munkkeja kuin nykyinen asuntoni. Kesän suunnitelmiin kun kuuluu tietysti vierailu sielläkin päin.

Tuntuukin vähän siltä, että tulen viihtymään näillä kulmilla loistavasti.. ainakin ne seuraavat kahdeksan kuukautta, jotka varmasti vietän Suomessa.

4 comments:

  1. Olen niiin samaa mieltä tosta tavara paljoudesta! Eilen ja tänään muutin itseni takaisin Suomeen kahden vuoden Italiassa olon jälkeen, ja oli yllättävää huomata kuinka sain mahdutettua kaiken noin 40 kiloon. Verrattuna mun kavereihin olin todella onnistunut karsimaan tavaramäärän mun elämästä! :D Ja sillä ettei suosi tavarapaljoutta on myös ympäristöystävälliset vaikutukset, juuri pääsin tästä valitamaan pikkuveljelle. Musta on järkyttävää kuinka nykyään varsinkin lapset ja nuoret oppii siihen tavara paljouteen ja siihen että kaiken pitää olla uutta, vaikka ainoa uusi asia minkä he oikeasti tarvitsisivat on asennemuutos... Olen puhunut. :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. :D Toi on muuten ihan totta! Mä en jotenkin tullut ajatelleeksi yhtään tota ympäristöystävällisyyttä ku olin niin tiiviisti tässä "minua ahdistaa tämä tavaramäärä" ajatusputkessa. Ihan uskomatonta kyllä, kuinka paljon tavaraa nykyään ihmisillä on. Ei sen puoleen, on mullakin sitä ollut huomattavasti enemmän ennen ulkomaille muuttoa, mutta vuosi vuodelta tajuaa aina vaan paremmin, kuinka vähän sitä oikeasti tarvitsee!

      Delete
  2. Näyttää tosi kivalta alueelta. Voin yhtyä sun sohva-ahdistukseen erittäin hyvin! Mulle tuli vähän vastava sängyn ostoksen jälkeen (sohva saatiin tädiltä käytettynä). Mutta jostain syystä suurin ahdistus olisi tullut pyykkikoneen ostamisesta! Onneksi meidän ei tarvinnut sellaista hankkia, koska kämpässä odotti sellainen jo valmiiksi. Ei vitsit mikä helpostus, kun käytiin asuntoa ensimmäistä kertaa katsomassa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei apua, pyykkikone olisi kyllä kaikista pahin! Mun nykyisen asunnon kylppäriin sellasta ei edes mahtuisi, enkä sitä tulevaankaan aio hankkia. Sitten vasta ahdistaisikin :D Pesutuvat rules!

      Delete


CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan