Päiväretki Lindokseen

Kesä alkaa olla ohi ja tälläisenä sateisena päivänä onkin hyvä aika palailla vähän aurinkoisempiin maisemiin Kreikkaan.

Lähdettiin siis kaverin kanssa kesällä äkkilähdöllä ultimate turistikohteeseen Rodokselle (se oli vaihtoehtojen puutteessa joko Rodos tai ei mitään) ja päätettiin, että lomaan pitää mahtua muutakin kuin pelkkää altaalla makoilua ja sisäänheittäjien välttelyä vanhassa kaupungissa. Ensimmäinen tutkimuskohde oli Lindos, jonne lähdettiin paikallisella bussilla puksuttelemaan eräs kaunis aamu. Mulla oli aivan järjetön päänsärky, kiitos täysin jumissa olevien niskojen, ja nukuin koko yllättävän pitkän matkan Rodoksen kaupungista Lindokseen.

Heti saavuttuamme perille päätettiin suunnata tankkaamaan lounasta ja kohteeksi valikoitui ravintola Mythos, josta oltiin molemmat luettu tripadvisorista kehuja. Bussipysäkiltä mäki alas, aasien kohdalta oikealle (jep, elävien aasien) ja rappusia ylös:
Kannattaa suunnata tästä kerroksesta vielä yksi kerros rappusia ylöspäin. Hyvällä tuurilla pääset aivan kaiteen viereiseen pöytään ihailemaan ruokasi ohessa upeita sinisiä merimaisemia..
Samalla kun toisella puolella kohoaa paikallinen akropolis-kukkula.
Näissä maisemissa vajosi väkisinkin jonkinlaiseen raukeaan aamupäivän koomaan, jossa tuijoteltiin vaan hiljaisuudessa merelle ja maisteltiin välillä kylmää kreikkalaista mythos olutta. Ruuan tulo rikkoi hyvin tämän jumin ja alkupalaksi jaettiin tietenkin fried calamari, jota syötiin suunnilleen jokaisen tilaisuuden tullen. Todella herkkua täälläkin!

Pääruuaksi klassinen chicken souvlaki. Kanaan jäin kaipaamaan vielä jotain makua, mutta ei se huonoa ollut. Tzatziki oli taivaallista, potut hyviä ja pita mukavan pehmeää.
Unien, tankkauksen ja särkylääkkeen jälkeen oli munkin päänsärky tipoteissään ja energiaa riitti taas lähteä tutkailemaan uutta paikkaa. Lähdettiin heti aluksi suunnistamaan ylöspäin akropolis kukkulalle ja koska säälittiin helteessä painavia turisteja ylöspäin kuljettavia aaseja, todettiin että meille tekee enemmän kuin hyvää kävellä sinne ihan itse.
Ehdottomaksi vinkiksi voisin sanoa, että valitse hyvät kengät jotka ei luista. Itselläni oli tietenkin liukaspohjaiset ballerinat, joiden kanssa luistelen menemään kauppakeskuksen lattioillakin (sitä hetkeä odotellessa kun oikeasti vedän jossain täpötäydessä liikkeessä tyyliin selälleni jalat ylös). Ei ollut ihanteellista kun ylöspäin mennessä tuntui liukkailla kivillä välillä siltä kuin lähtisin luisumaan alaspäin..vähän sellainen tunne kun ala-asteella yritti huonosti voidelluilla suksilla päästä ensimmäisiä kertoja lumisia ylämäkiä ylös.

Selvittiin kuitenkin yllättävän sulavasti ylös asti vain todetaksemme, että ei, ei todellakaan makseta sinne sisälle ja lähdettiin toiseen suuntaan alaspäin. Valittiin selkästi aasien reitti ja siinä samalla väisteltiin vauhdissa vastaan tulevia aaseja ja niiden kakkikökkäreitä. Onneksi selvittiin tästä pujottelusta ilman, että beiget avokkaat olisi värjääntynyt ruskeiksi ja tyytyväisinä todettiin, ettei ne maisemat hassummat sielläkään olleet.
Maisemien ihailun jälkeen lähdettiin valkoisten talojen lomaan etsimään ensin vähän suojaa auringolta (se oli vähän fail) ja reittiä alhaalla kimaltelevalle rannalle.
Rannalla suunnattiin ensimmäisenä tuulettimien ääreen terassille nauttimaan kylmät cocktailit ja sieltä käveltiin paljain jaloin rantavedessä ympäriinsä kunnes oli aika lähteä takaisin ylös kohti bussipysäkkiä ja Rodoksen kaupunkia.

Päiväreissukohteeksi Lindos oli ihan erinomainen, mutta en ole varma viihtyisinkö siellä täyttä viikkoa.







No comments