Stressiä, oliiviöljymaski ja damaged goods

Näiden kuvien perusteella voisi vaikka päätellä, että musta on tullut vaan viinilasi kädessä ympäriinsä viilettävä viinideeku, joka on totaalisesti feilannut, mitä tulee opiskeluun. Ei sentään, vaikka viiniä on toki juotu aina välillä sivistyneesti ja oikeanpuolimmainen kuva on vähän turhankin osuva otos joistain mun opiskeluhetkistä. Mä olen tosin viime aikoina stressannut opinnoista tosi paljon. En aluksi edes tajunnut tätä, mutta sitten, kun hoksasin etten ollut pariin viikkoon nukkunut kunnolla yli 5 tunnin yöunia, mikä on mulle siis aivan liian vähän, niin lamppu syttyi päässä ja tajusin et hei moi stressi! Tämä koko stressihän on aivan idiootti juttu, koska ei mun tarvitsisi opiskella niin montaa kurssia tällä hetkellä kuin mitä nyt on menossa, mutta kun haluan ja vaadin itseltäni, että näin nyt tehdään. Sitten se lähtee aina välillä vähän lapasesta ja alan myös stressaamaan liikunnan puutteesta ja siitä, että syön huonosti, joiden seurauksena saatan alkaa stressaamaan ulkonäöstä ja sitten ollaankin ylitetty jo reilusti typeryyden punainen viiva. Hyvä etten stressaa siitä minkä väriset sukat laitan aamulla jalkaan..Onneksi nämä överihetket on yleensä todella lyhyitä ja vaativat vain yhden päivän, jolloin koen olevani suunnilleen epäonnistunein ihminen koko maailmassa. Mulla muuten auttaa näihin stressihetkiin aina se, että saan vähän sympatiaa - sympatialla en muuten todellakaan tarkoita sitä kaikkien aikojen ärsyttävintä "älä hei stressaa" lausetta, ja halauksen. Halit oikeasti auttavat aina. Halailkaa ihmiset enemmän!

Opiskelujen ohella ollaan käyty kavereiden kanssa myös testaamassa Tampereelle jokunen aika sitten avattu Burger King. Yksi perjantai siis hylättiin yliopiston halvat opiskelijalounasvaihtoehdot ja suunnattiin BK:hon. Mun täytyi pieneksi ärsytyksekseni myöntää ettei se ollut niin pahaa kuin muistin. Voihan myös olla, että Suomen BK:t vaan tekee parempia hamppareita kuin Brittien. Älkää nyt jestas kuitenkaan ymmärtäkö väärin: suht teollisen makuistahan se silti oli! Tämän jälkeen lähdin kaverini yllyttämänä luovuttamaan verta. Sehän se vasta fail reissu olikin. Mulle toivoteltiin, että vaikka alkuvuodesta voit tulla kokeilemaan uudestaan ja sain lisäksi tietää ettei mun veri kelpaa enää ikinä Suomessa plasmaksi. Tämä, koska olen ollut Britanniassa leikkauksessa. Damaged goods! Yritys hyvä kymppi kuitenkin.

Sain myös viikolla mielestäni aivan nerokkaan ajatuksen: kotitekoinen hiusmaski! Oujes, olin lukenut jonkun kauneusartikkelin, jossa todettiin juoksevan hunajan ja oliiviöljyn muodostavan hiuksille todella ravitsevan ja hyvän maskin. Ei muuta kuin sekoittelemaan ja mössö päähän 20 minuutiksi vaikuttamaan. Hiuksista tuli kyllä upean pehmeät ja kiiltävät, mutta voi luoja sitä hajua. Oliiviöljyn ja hunajan sekoitus ei todellakaan tuoksu hiuksissa hyvälle, mikä oli jotain, mitä tämä artikkeli ei todellakaan kertonut. Pesin hiukset useamman kerran ja tuskailin vielä seuraavana aamunakin, että ei saakeli vieläkö ne haisee pistävästi oliiviöljyltä. Ei kaukaa hakenut etten pyytänyt kaveriani haistelemaan hiuksiani kesken kansainvälisen talouden luennon. Ilmeisesti ne ei kuitenkaan enää siinä vaiheessa haisseet..ja ainahan mä olisin tietty voinut sanoa, että se on vaan mun uusi tuoksu hiuksissa, kun ajattelin vähän hakea tähän synkkyyteen ja kylmyyteen sellasia kivoja välimerellisiä viboja. 

Viikonlopun positiivisiin kuuluu ehdottomasti se, että mua suunnattomasti ahdistanut persikanbeigen- värinen seinä on nyt maalattu valkoiseksi. Ei siis enää seinätraumoja! Vanhempani tekivät parin sukulaisen kanssa visiitin Tampereelle ja siinä samalla sai seinäkin uuden värin. Olin toki sanonut voivani itsenäisenä nuorena naisena maalata sen itsekin, mutta jotenkin mun taitoihin ei luotettu, ja kun näin millä tarkkuudella sitä alettiin maalaamaan niin en sinänsä yhtään ihmettele. Voin myöntää ettei tälläiset "käytännön työt" kuulu aina mun vahvuuksiin. Edellisessä työpaikassanihan maalailin tosin uuden valkoisen kerroksen erääseen seinään ja mielestäni jälki oli todella siisti - ainakin tehdasympäristöön ihan hyväksyttävä. Olin tosin sen jälkeen ihan valkoisten länttien peitossa ja näytin siltä kuin lokkilauma olisi paskonut päälle. 

Nyt pitäisi mennä vähän tuunaamaan mun bataattikeittoa. Ihmettelin, miksi siitä tuli jotenkin niin mössömäistä alunperin kunnes tajusin, että olin unohtanut siitä kasvirasvasekoitteen, vaikka se oli ollut koko ajan pöydällä vieressä. Siis miten niin unenpuute alkaa näkyä? Sitten vähän oppimispäiväkirjan kirjoittelua (opin siitä viime kertaisesta), jonka jälkeen katselen josko tänne ilmestyisi jaffa-pullo. Olen nimittäin vähän kipeä ja yritin hyvin vahvasti vihjailla, että haluaisin sellaisen. Nimenomaan jaffaa, ei fantaa. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.