Kanadalainen kiitospäivä

Maanantaina oli virallisesti kanadalainen kiitospäivä ja sain kanadalaiselta ystävältäni, joka on täällä poikaystävänsä kanssa viettämässä vaihtosyksyä, kutsun juhlistamaan sitä perinteisen kiitospäiväaterian pariin. Meitä oli paikalla mukavan sekalainen joukko kanadalaisia, suomalaisia, saksalaisia ja yksi espanjanlainen.

Naurua ja kauniita maisemia

Lauantaina sain ihastuttavalta ystävältäni J:ltä myöhäisen syntymäpäivälahjan; liput Kivelän stand-up keikalle Sibeliustalolle ja loistavaa seuraa. Olin tästä aika innoissani sillä olen ollut katsomassa stand-upia livenä aivan liian harvoin ja kaipasinkin viikkoon vähän jotain erilaista tekemistä. Ajattelinkin, että mikä sen parempaa kuin viettää iltaa nauraen silmät kyynelissä..edellyttäen siis, että kyseinen keikka tulisi olemaan missään määrin hauska. Olisihan se nimittäin suorastaan aika hanurista istua stand-up keikalla tylsistyneenä haukottelemassa ajatellen, että olisi parempi olla kotona katsomassa vaikka kauniita ja rohkeita..

Koska Lahden satamassahan ei voi käydä ilman, että sorrut nauttimaan yhden juoman laivaterassilla tai nautiskelemaan jätskiä (mielellään suklaa-vanilja pehmistä) niin päätettiin kiltteinä tyttöinä vaan suunnata suoraan Teerenpelin terassille yksille ennen shown alkua. Allekirjoittaneenne käveli tyynen itsevarmasti perinteiseen tyyliin tiskille tiedustelemaan valkoviinejä (Tykkään niistä kuivemmista, ihan vain tiedoksenne), kun tapahtui jotain josta on viime aikoina tullut enemmänkin sääntö kuin poikkeus:

Marika: Mä voisin ottaa vaikka jotain valkoviiniä..
Baarimikko: Mä voisin kattoa eka ne paperit.

Buuum! Siltä varalta, että et tiedä tai muista tai olet sinäkin hämääntynyt ilmeisen ällistyttävän nuoresta lookistani niin ikäähän täältä siis löytyy enemmän kuin tarpeeksi moisten juomien nautiskeluun (toisin sanoen olen ilostuttanut tätä maapalloa olemassaolollani nyt hieman yli 26 vuotta). Ehkä mä vaan nuorennun sitä mukaa mitä vanhemmaksi tulen. Ei tule kyllä mieleen kertaa jolloin joltakin mun seurassa olleelta kaverilta olisi viime aikoina kysytty paperit ja multa ei. Joko niitä kysytään vain ja ainoastaan multa, tai sitten ei keneltäkään seurueeseen silloin kuuluvalta. Tästä on vähitellen muotoutumasa jo aika hyvä kestovitsi, mutta ei haittaa. Näytän sitten nelikymppisenäkin varmaan ihan kakskymppiseltä!Sitä odotellessa..

Niinkuin kaikilla saduilla, tässäkin oli onnellinen loppu sillä mulla tietenkin oli ne paperit mukana ja sain lasini todella hyvää ekstra kuivaa espanjalaista valkkaria. Päätettiin hieman viileästä ilmasta huolimatta istuutua ulos nauttimaan siitä hetkellisestä auringonpaisteesta. Muuten kiva, mutta otsahiukset (tai siis eihän tuota kuvassa vasenta silmää peittävää reuhkaa voi edes otsahiuksiksi enää kutsua) joutui aikamoiseen tuulen riepotteluun. Vähän niinkuin noviisi mäkihyppääjä lentomäessä. Nää on taas näitä #firstworldproblems.

 Pikaisten drinkkien jälkeen suunnattiin sisälle Sibelius taloon (Sibbetalo näin kavereiden kesken). Olen joskus vuonna kuokka ja kirves vielä tanssia harrastaessani esiintynyt kyseisessä rakennuksessa, mutta en ole sen jälkeen sinne pahemmin eksynyt. Olinkin jo täysin unohtanut kuinka kivalta kyseinen rakennus sisältä näyttää..

Hetken kuvailujen jälkeen suunnattiin saliin odottamaan shown alkua ja hitto, että se oli hyvä! Heti alusta asti sai nauraa oikein kunnolla ja jotenkin ne 'härskeimmät' jutut tuntui erityisesti osuvan nauruhermoon. Nauroin yhdessä vaiheessa niin paljon ja kovaa, että jouduin todella ahkerasti pyyhkimään pois poskia alas valuvia kyyneleitä. Ihan parasta! Oltiin molemmat keikan jälkeen todella hyväntuulisia ja naureskellen 'valiteltiin' kuinka posket oli kipeet kaikesta siitä nauramisesta.

Hyväntuulisina suunnattiin vielä järven äärelle ihailemaan suomalaista järvimaisemaa ennen kuin suunnattiin kotia kohti..

Tästä illasta jäi kyllä todella hyvä fiilis!

The magical world of Harry Potter

I'm going to sound totally geeky now but I loved Harry Potter books when I was younger and have all of them in Finnish and in English (somewhere in my parents' storage space). Since I was a kid my preferred 'superpower' has been to be able to do magic... Always wanted to be a witch. Unfortunately it didn't happen (at least I'm not a witch in a sense that I could do actual magic, hahhaa), in other words, the acceptance letter to Hogwarts never found its way to me.

Saatan kuulostaa nyt vähän nörtähtävältä, mutta rakastin nuorempana Harry Potter kirjoja ja haalinkin ne kaikki seitsemän sekä englanniksi että suomeksi kirjahyllyyn (tällä hetkellä ne tosin löytyvät pakattuina johonkin pahvilaatikkoon vanhempieni varastossa). Lapsesta asti olen halunnut pystyä taikomaan..olen siis aina halunnut olla noita. Valitettavasti se toive ei ole toteutunut (ainakaan en ole noita siinä mielessä, että osaisin oikeasti taikoa, hahhaa), toisin sanoen Tylypahkan hyväksymiskirje ei ikinä löytänyt perille asti.

Luckily us Muggles can experience the magical world of Harry Potter at the Warner Bros studios bit outside London and that's exactly where I headed to spend my last Sunday in London.

Onneksi me jästit kuitenkin pääsemme kokemaan palan Harry Potterin taianomaisesta maailmasta piipahtamalla Warner Brosin Harry Potter Studiolla, joka sijaitsee hieman Lontoon ulkopuolella ja juuri siellä päätin viettää viimeisen Lontoon reissuni sunnuntain.

All the sets and props you can see during the tour are the real deal, which makes it even more magical. I thought basically everything was exciting and 'cool' to see; from the cosy and inviting Gryffindor Common Room to the dark Potions 'dungeon' stocked with jars full of different colourful ingredients and the magnificent Diagon Alley. The three mentioned above were actually probably my absolute favourite parts of the tour..and the Great Hall..lets not forget the Great Hall!

Kaikki lavasteet ja muu 'tilpehööri' ovat aitoa tavaraa eli toisin sanoen juuri ne kappaleet joita käytettiin HP elokuvien kuvauksissa ja tämä teki kaikesta vielä vähän enemmän maagista. Kierroksen aikana pääset katsastamaan niin lämpöisen ja kutsuvan Rohkelikon tuvan, kuin lasipurkkeja täynnä olevan taikajuomien luokan ja mahtavan Viistokujan. Kolme yllä mainittua olivat myös allekirjoittaneen ehdottomat kierroksen suosikit..ja suuri sali..sitä ei tietenkään sovi unohtaa!

You only have a limited amount of time to spend at the Great Hall, however, after that you're allowed to spend basically as much or as little time as you want exploring everything the tour has to offer. This is a good thing as there is sooo much to see.

I thought that the best way to give you guys an impression of the place would be to post few pictures. So here you go, and I trust that I don't have to 'introduce' any of the following pictures to you (I think you can recognise these;)):

Suurta Salia saa ihmetellä vain rajoitetun ajan, mutta sen jälkeen jokainen saa periaatteessa käyttää studion kierrokseen juuri niin paljon tai vähän aikaa, kuin haluaa. Tämä on loistojuttu sillä kierroksen aikana on todellakin paljon nähtävää.

Ajattelin, että tässä tapauksessa kuvat todella kertoisivat enemmän kuin tuhat sanaa, joten niillä mennään. Luotan muuten nyt ettei minun sen pahemmin tarvitse erikseen 'esitellä' seuraavia kuvia teille (uskon, että tunnistatte mitä kuvissa näkyy;)):

The spoons in the cauldrons were moving..oooh. As were the knifes at the Weasley kitchen!

Some evil dudes here as well..

 

 I wonder if my acceptance letter got lost somewhere in that pile..

and then the place that almost made me squeal like a little girl..the Diagon Alley.

Towards the end of the tour you'll get to explore a pretty amazing 'miniature' of Hogwarts.

On top of all these you'll get to see some of the outstanding pictures drawn and painted by the designers for the movies, you'll get to have a look at the special effects stuff, fly on a broomstick and get a picture taken (at extra costs), have a look at the bus from the third movie and see Dumbledore's office, to mention a few.

Näiden kaikkien lisäksi pääset kierroksella katselemaan upeita maalattuja ja piirrettyjä elokuvia varten tehtyjä tauluja, pääset kurkistamaan miten jotkin erikoisefektit luotiin, lentämään luudalla, katselemaan sitä bussia kolmannesta elokuvasta ja tutkailemaan Dumbledoren toimistoa..näin muutaman mainitakseni.

Then, right at the end of the tour, I found my wand!Aaand that's were all the playing really started..

Aivan kierroksen lopuilla löysin taikasauvani!Jaa siitä se kaikki leikkiminen sitten kunnolla alkoi..

Just to clarify, I didn't buy any of that stuff. Just had a bit of fun!I, however, was very tempted to buy one of these..

Loppuun pieni selvennys, en ostanut mitään. Kunhan vaan pidin vähän hauskaa!Yksi asia kuitenkin meinasi löytää tiensä ostoskoriini, nimittäin..

 a chocolate frog!It was a tad bit too expensive tho..and I'm not really a crazy chocolate person.

suklaasammakko!Se oli kuitenkin vähän turhan kallis, enkä ole mikään hullu suklaaihminen muutenkaan.

I thought it was well worth the price and If you fancy to drop by, you can find all the necessary info Here!

Lisää infoa paikasta löytyy ylläolevasta linkistä! 

super springsteen

Tarkoituksena oli laittaa näitä viime viikon Glasgow-piipahduksen postauksia tulemaan jo paljon aiemmin, mutta jotenkin olen ollut tällä viikolla uskomattoman kiireinen. Sen lisäksi, että olen vaihteeksi joka päivä päivästä suuren osan lohkaisevassa iltavuorossa (klo.14-22!), olen löytänyt taas innostukseni spinningiin ja lukemiseen. Lisäksi olen tuskaillut erään työhakemuksen kanssa ja haalinut kirjoja kesän avoimen yliopiston kurssiini. Tekemisen puutetta ei siis ole ihan heti havaittavissa.

Kuitenkin se Springteenin keikka. Wow! Jos festareita ja satunnaisia baariesiintyjiä ei lasketa olen ihan tarkoituksella maksanut jonkun tietyn bändin/laulajan näkemisestä vaivaiset neljä kertaa (Robyn, Guns N' Roses, Metallica ja nyt Springsteen) ja tämä oli ehkä niistä keikoista vaikuttavin.

Poikaystäväni on kova Springsteen fani ja itsekin olen tykännyt kuunnella herran biisejä, joten kun ihan loppukeväästä bongattiin vielä pari vapaata ja suht halpaa lippua Glasgown keikalle Hampdenin stadionille niin päätettiin napata ne. Ajankohta oli lisäksi loistava: pari päivää ennen valmistujaisia joiden takia oltiin palaamassa Glasgowhon jokatapauksessa. Kuten kuvasta näkee niin oltiin ehkä hieman kaukana lavasta, mutta screenit näki loistavasti ja se kuuleminenhan on se tärkein juttu!

Aika paljon keikasta kertoo se, että vaikken tiennyt/tunnistanut lähellekään kaikkia biisejä puhumattakaan siitä, että olisin osannut ulkoa kaikkien sanat olin suorastaan täpinöissäni. Jo keikan puolivälin tienoilla päätin, että täytyy mahdollisimman pian suunnata ostamaan joku Springsteenin kokoelmalevy tai konserttitaltiointi. Vielä en ole ehtinyt, mutta se kyllä löytyy pitkästä 'to do' listastani!

Kaiken kaikkiaan keikka kesti noin kolme ja puoli tuntia. Tämä siis kolme ja puoli tuntia mielettömällä energialla tykitettyä musiikkia ilman mitään väliaikoja tai taukoja. Koko 40 000 päinen yleisö oli istumapaikat mukaanlukien varsinkin keikan loppua kohden täysillä mukana laulaen, tanssien ja taputtaen. Meno oli sen verran hauskaa ettei siellä edes malttanut istua! Oli myös hauska seurata kuinka kaikki niin nuoremmista lapsista aina päälle 50-vuotiaisiin heilui täysillä musiikin mukana. Keikalla esitettiin lisäksi useampikin toivebiisi yleisöltä ja pari onnekasta pääsi myös jammailemaan bändin kanssa lavalle (olin ehkä ihan vähän kade).

Kukaan meistä ei olisi halunnut keikan loppuvan vielä sen kolmen ja puolen tunnin jälkeenkään, mutta aikaraja tuli vastaan ja ehkä kaikkia, esiintyjät todellakin mukaanlukien, alkoi jo niin sanotusti hieman hapottamaan siinä vaiheessa. Niinkuin Mr. Springsteen itsekin totesi keikan loppuvaiheilla, hän on jo 'sixty fucking three and about to get a heart attack.' 

Joten, jos sinulla on tilaisuus päästä Springsteenin keikalle niin suosittelen lämpimästi että käytät tilaisuuden hyväksesi (jos se musiikki yhtään nappaa)!

Mikä on ollut teidän kaikkien aikojen suosikkikeikka?

To sum this up in English; I went to see Bruce Springsteen in Glasgow and the gig was outstanding! Definitely worth the money and I was super excited for the rest of the night. I highly recommend going if you ever have the chance.