saareilua pt.2 -kommelluksia pimeällä

Monday, 17 June 2013

Näin aluksi kiitokset kaikille jotka jaksoivat lukea ja kommentoida edellistä pohdiskelu/avautumis postausta. Oli kiva kuulla muidenkin mielipiteitä ja kokemuksia asiasta, ja sinne saa laittaa vielä lisääkin kommenttia, jos jollain on jotain lisättävää tai vaikka jos vaan haluaa toistaa mitä muutkin ovat jo sanoneet. Bloggaus on paljon hauskempaa silloin kun se ei päädy vain jatkuvaksi monologiksi.

Mutta ajattelin nyt keventää blogia vaihteeksi matkafiilistelyillä meidän (minun ja ystäväni Jennan siis) Thaimaan saarielämästä. Päivät kun meni lähinnä rannalla rentoutuessa (ja siinä kun panikoin, että palan auringossa ja melkein halailin sitä 50 kertoimista aurinkorasvaa), niin iltaisin meno sitten muuttui ehkä astetta mielenkiintoisemmaksi.
Heti alkuun tuli selväksi, että joko minulla ja Jennalla on hyvin erilainen käsitys siitä mikä on 'vain lyhyen ja helpon kävelymatkan päässä' tai sitten taisi olla niin ettei Jennalla itselläänkään ollut ihan kauhean hyvää käsitystä niiden reittien pituudestan, vaikka oli saarella aiemmin vieraillutkin. Esimerkki. lähdetään tarpomaan hakusessa pankkiautomaatti ja kauppa. Matka on kuulemma helppo ja nopea. Todellisuus: askelletaan peräkkäin pilkkopimeällä ja kuoppaisella hiekka/mutatiellä jonkinlaisen viidakon keskellä kun autoja ja mopoja vilistää ohi. Onneksi oltiin kuitenkin uskonnollisesti valeltu itsemme tehokkaalla hyttyskarkotteella niin vältyttiin sentään miljoonilta paukamilta. Tajuttiinhan me 'city-tytöt' myös loppujen lopuksi käyttää kännyköidemme valoa merkkinä olemassaolostamme hieman järeimmillä aseilla kulkeville. Hyvin me siitäkin selvittiin ja pitäähän joka lomassa olla vähän jännitystä!
Seuraavalla kerralla päätettiin yrittää välttää suuremmat seikkailut ja suunnata syömään kävelemällä rantaa pitkin. Tässä oli paljon plussia; pehmeä hiekkainen alusta kävellä, ei varsinaista eksymisvaaraa ja ilona rantaravintoloista loistavat valot. Tähänkin toki saatiin vähän jännitystä, kun loikittiin iltahämärrässä kiviä pitkin pienen pientä kalliota ylös. Rannalla oli myös hauska napsia kuvia, tai olisi ollut jos meidän kameroista vaan olisi ollut kunnolla vastaamaan valon puutteen tuomiin haasteisiin.
Loppujen lopuksi meidän iltojen syömisistäkin tuli vähän 'jännää'. Joko nousuvesi kosketteli jo pöydän alla varpaita, kissa kyttäili pöydän alla ruuan jämiä tai sitten ei oltu edes varmoja onko meille tulossa ruokaa ja jos on niin mitä. Odoteltiin esimerkiksi grillattua mustekalaamme niin pitkään, että ravintola oli jo sulkeutumassa ja oltiin jo kertaalleen jouduttu vaihtamaan ravintolan sisällä paikkaa. Tässä vaiheessa alkoivat myös ravintolan työntekijät laittamaan paikkoja kasaan ja rytäkässä mustekalaamme innokkaana odottanut Jenna meinasi saada huonekalusta päähän.
Ruoka oli joka tapauksessa taivaallista ja sitä kelpasi nauttia meren äärellä kalastusalusten valoja seuraillen. Mitä nyt välillä leikittiin luonnon pelastajia ja juostiin hakemaan mereen juuri ajautumaisillaan olevia esineitä joiden joukussa oli mm. jonkun tyhjä pullo ja sytkäri. Eräänä iltana ihmeteltiin myös tätä näkyä:
Siinä oli sähköturvallisuus kohdillaan ja päästiin todistamaan erään vastaavan valotolpan kaatumistakin.  Haluaisin tässä vaiheessa myös ohjata huomionne kuvan vasemmassa reunassa sijaitsevaan mereen juuri ajautuvaan ravintolan pöytään.
Hauskojen ja tapahtumarikkaiden vaiheiden jälkeen koitti päivä jolloin oli aika suunnata kotiin. Tässä tapauksessa koti ei tarkoittanut Suomea, eikä Britanniaa vaan suuntana oli pääkaupunki Bangkok, jossa tämä seikkailutoverini asustelee. Saarella ehdittiin vielä ihmetellä hetki Songkram kulkuetta, jonka näin jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt olla selkeä varoittava merkki tulevasta..Tässä vaiheessa voisin vaikka pohjustaa tulevaa myös kertomalla, että olin sopivasti valinnut päälleni valkoisen topin.
..muutettiin pian ruuan ja kulkueen seuraamisen jälkeen lennosta suunnitelmia eikä jääty odottelemaan meitä puoliksi hylännyttä pikavenettä vaan napattiin lavataksi kohti yleistä satamaa. Kyydissä oltiin vain me ja meidän matkatavarat kun auto pysähtyi jo lähellä päämäärää. Siinä naureskeltiin ja katseltiin ympärille jossa ihmiset ampuivat toisiaan vesipyssyillä. Jotenkin siinä hauskuudessa jäi sitten huomaamatta ne ihmiset joilla oli isoja sankoja täynnä kylmää vettä, ja nyt siis erityisesti ne jotka sattuivat seisomaan sankoineen allekirjoittaneen takana kun lavataksi oli pysähdyksissä. Voi kyllä, pienet yllätyksenkiljaisut pääsi suusta kun niskaan lensi täysin odottamatta iso sangollinen kylmää vettä.  Kiljahdukset vaihtui kuitenkin aika nopeasti räväkäksi nauruksi kunhan vaan olin ensin toipunut alkushokista. Olihan se siinä helteessä mukavan viilentävää ja hauskaa, vaikka shortsit olikin Bangkokiin asti märät. Se valkoinen toppi kyllä kuivui nopeasti!

Sellainen saariseikkailu tällä kertaa, uutta odotellessa!
Minkälaisia hassuja tai erikoisia 'kommelluksia' teille on sattunut lomilla? 

No comments:

Post a Comment


CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan