Kotona

Näiden parin kuukauden aikana kotiprojektikin on hieman edistynyt. Mattoa ei ole vielä löytynyt lattialle ja se yksi minua kovasti häiritsevä seinäkin on maalaamatta, mutta aina vain kotoisampaan ja omaan mieleen sopivaan suuntaan ollaan menossa. Olen edelleen ihan hirmuisen innoissani kodistani ja tuntuu ihan mahtavalta asua yksin ja nauttia siitä sen tuomasta vapaudesta. Sain myös vihdoin viimeisetkin Britanniassa olleet tavarani tänne Suomeen, joten nyt on ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen koko omaisuus samassa paikassa!

Tältä siellä näyttää tällä hetkellä:

Eteinen on mukavan tilava, mutta en voi ymmärtää kenen neronleimaus on ollut liimata tuollainen ruutukuvioinen muovimatto kivan puulattian päälle? Siinä on varmaan haettu eteiseen vähän jotain iloisen mustavalkoista retrohenkeä..toisaalta mulle tulee siitä myös jonkinlaiset uimahallivibat.

Kuten kuvasta voi varmaan päätellä, olen aikamoinen teen lipittäjä ja yogi!tee valikoima ehdoton lempparini. Vähän halvemmankin tee-addiktion olisi toki voinut kehitellä..Olen muuten hyvin tykästynyt noihin keittiöni avohyllyihin. Ne tuovat jotenkin mukavaa avaruutta ja kotoisuutta tilaan.

Sängyssäni on ehkä maailman mukavimmat Marc O'Polon pussilakanat, suorastaan taivaallista nukkumista. Sänky itsessäänkin on myös mitä täydellisin eikä siitä todellakaan ole helppoa nousta aamuisin. Tuollaista sänkyä todella osaa arvostaa sen jälkeen, kun on asunut vanhempiensa ylimääräisessä pienessä huoneessa useamman kuukauden retkisängyllä nukkuen. Se sänky muuten oli vielä sellainen, että jos siinä vähänkin liikahti kovempaa niin sänkykin liikahti varmaan puoli metriä eteenpäin. Tuollainen olisi varmaan hauska sänky lemmenleikkeihin, ikinä ei tietäisi mistä päin huonetta itsensä lopuksi sängyn kanssa löytäisi.

Sängyn vierestä löytyy mukavan kokoinen vaatekomero, jonne olen kerrankin saanut järjestettyä vaatteeni niin ettei jotain tiettyä vaatekappaletta etsiessä tarvitse heittää koko vaatekaapin sisältöä lattialle. Näitä elämän pieniä iloja.

Valkoinen sohvanikin on yhtä pientä teetahraa lukuunottamatta vielä valkoinen! Se kerää hienosti kaiken ylimääräisen pölyn itseensä, tehokkaasti informoiden milloin olisi viimeistään korkea aika kaivaa esiin pieni ja pippurinen imurini. 

Itse pidän asunnossani erityisesti sen valoisuudesta ja tuosta ihanasta puulattiasta. Kesällä toki oli tuskaa, kun aurinko paistoi molempien huoneiden ikkunasta suurimman osan päivästä suoraan sisään ja lämmitti tilan saunalukemiin. Näin syksyllä se ikkunoista sisään loistava auringonvalo taas on vain plussaa.

Vaikka asunnon sisustus onkin näin vielä hieman vaiheessa, tuntuu se jo ihan omalta kodilta, josta on  joka päivä ihana herätä!