Lontoo fiilistelyä

Se toinen niistä viime postauksessa mainitsemistani huippukivoista jutuista on se, että sähköpostistani löytyy nyt menolippu Lontooseen! Lähtöpäivänä syyskuun alku ja paluupäivä vielä määrittelemätön. Näin, koska en ole vielä päättänyt vietänkö Lontoossa kolme vai neljä viikkoa. En malta pysyä nahoissani, koska olen vaan niin mielettömän innoissani. Lontoo on ihan suosikkikaupunkejani ja eritoten olen innoissani lähdöstä, koska poikaystäväni asuu siellä nykyään. Pääsen siis viettämään hänen kanssaan kunnolla aikaa eikä tarvitse myöskään 'murehtia' majoituksesta tai vastaavasta.

One of those exciting things that I mentioned in the last post is that now I have a flight ticket to London in my inbox! Departure date is in early September and the return date is unknown. This is because I haven't decided yet whether I will be staying there for three or for four weeks. I'm so excited that I'm really struggling to concentrate on anything. London is definitely one of my favourite cities and what is even more amazing if that I'll get to spend time with boyfriend who now lives there. This also means that for once I don't have to worry about accommodation..at all!

Tähän mennessä olen ollut Lontoossa yhteensä kuusi kertaa, mutta maksimissaan kerralla vain viisi päivää, joten tästä tulee pisin Lontoon reissu toistaiseksi. Luultavasti maltan mieleni vielä hetken, mutta kohta alan jo kokoamaan listaa paikoista joissa haluan käydä syömässä, shoppailemassa ja muuten vaan kävelemässä ja napsimassa kuvia. Täytyy varmaan myös alkaa keräämään syyskuuta varten jonkinlaista shoppailurahastoa..

So far I've been to London six times, but never more than five days at a time, so this will be my longest London trip to date. Most likely I can 'control' myself for a while, but very soon I will start planning what I want to do and see during those weeks; eating out, shopping, walking around and taking pics. I probably should also start saving for a 'shopping fund' for September..

Tuttuun tyyliin olen ehkä eniten innoissani ruuasta! Toki kaipaan kovasti Waitrosen valikoimaa ja itse kokkailua Briteissä, mutta ennenkaikkea kaipaan Lontoon ravintoloita. Heti alussa aion suunnata somaan Patty&Bun ravintolaan nauttiman herkullisen burgerin ja luultavasti täytyy myös pistäytyä the Wolseleyssa aamupalalla (Eggs Benedict ja appelsiinimehua). Uusia paikkojakin pitää aina päästä kokeilemaan, joten jos teillä on jotain vinkkejä tai omia suosikkeja niin laittakaahan kommenttiboksiin tulemaan!

As always I'm probably the most excited about the food. Yes, I miss Waitrose and cooking myself in the UK but most of all I miss all the amazing restaurants in London. One of the first things I'm going to do is heading out to Patty&Bun for a tasty burger and also, I think I need to drop by the Wolseley for some breakfast eggs Benedict and orange juice. I always like to try new places so if you have any suggestions/your favourites please let me know!

Toivottavasti ilmat suosisi tällä kertaa edes vähän sillä viime reissulla huhtikuussa satoi eräänä päivänä jopa räntää ja pääasiassa oli ihan pirun kylmä!Jos näihin 3-4 viikkoon mahtuisi edes pari aurinkoista päivää niin olisin erittäin kiitollinen, mutta Britannian säästä kun ei ikinä tiedä..

Lets hope the weather will be at least bit better than what it was during my last London visit in April (freezing). I would be very happy if I got two sunny days..

 

Saako näin kesällä alkaa jo odottamaan syyskuuta ja laskemaan siihen päiviä? Tämä Lontoon matkahan ei ole ainoa huippukiva juttu mikä syyskuussa on edessä ja se toinenkin liittyy erääseen pääkaupunkiin Euroopassa. Osaako kukaan arvata mikä paikka on Lontoon lisäksi syyskuussa suuntana?

(kaikki postauksen kuvat on otettu aiemmilla Lontoon vierailulla)

Is it ok to start waiting for September when it's still summer, and starting to count days? This London trip isn't even the only thing happening in September that I'm really looking forward to. The other thing or more like the other place is also a capital situated in Europe. Any guesses?

(all the pics are from my previous London visits)

Viikko instagram kuvin

1&2. Viikko sitten tein taas päivän visiitin Helsinkiin moikkaamaan paria kaveria ja katsastamaan noita pieniä veneitä joita siellä päin kellui. Aika vaikuttavan näköisiä paatteja ja alueella oli hauska fiilis muutenkin.

A week ago I did a quick day-trip to Helsinki to spend some time with few friends and also to have a look at those small boats that were around then. Some of them were quite impressive.

3&4. Vanha ja luotettava Marimekon sateenvarjokin pääsi viikolla käyttöön, kun auringonpaisteesta huolimatta satoi kotimatkalla yksi päivä kaatamalla vettäkin. Sateenkaarta jouduin hetken 'etsimään', mutta bongasin sen sitten pienen pyörimisen jälkeen. Olisin aina nuorempana halunnut lähteä seuraamaan sateenkaaria nähdäkseni minne ne loppuu..

I also got to use my old and loyal Marimekko umbrella when it was sunny and very rainy at the same time. Had to go around for a while before I spotted the rainbow. When I was younger I always wanted to follow all the rainbows to see where they end..

5. Viikkoon kuuluu tietenkin aina paljon kokkailuja ja tällä kertaa en voinut vastustaa Prisman kalatiskiä ollenkaan, vaikka tulikin vähän kalliiksi. Spinde-tunnin jälkeen uuniin pääsi iso rautufile valkosipulilla, sitruunamehulla, suolalla, mustapippurilla ja tuoreella persiljalla varustettuna.

6. Kalan rinnalle nopea rucola, punasipuli, kirsikkatomaatti salaatti ja puolikas avokado.Herkullista ja todella helppoa!

5. Big part of my week was naturally cooking and this time I simply could not resist the amazing fish counter, even tho it was all bit expensive. After a spinning-class I added bit of flavour to a big fillet of rainbow trout by adding garlic, parsley, pepper, salt and lemon juice before putting it into the oven.

6. Then, I made a quick rocket, cherry tomato, red onion salad to the side and also added half of an avocado. Delicious and so easy!

7. Sain vihdoin itseäni kunnolla niskasta kiinni ja hankin salille kk. kortin. Hetken kesti löytää sopiva paikka sillä en halunnut sitoutua mihinkään 12kk sopimuksiin, enkä myöskään halunnut päätyä maksamaan sataa euroa kuukaudesta. Nyt olen varaillut jo pariksi viikoksi etukäteen mieluisat tunnit kalenteriin ja päässyt kunnolla hikoilemaan ja fiilistelemään erilaisilla spinning-tunneilla. Huippu fiilis!

8. Yksi ystävistäni palaili hetkeksi Suomeen Italiasta ja päätettiin suunnata pienelle lautaselle tapasta vaihtamaan kuulumisia. Siinä samalla tuli myös hieman suunniteltua matkaa Italiaan ensivuodeksi..

7. I finally got around to get a monthly card for one of the local gyms. It took a while to find the best place because I didn't want to commit to any 12 month contracts and I also didn't want to pay 100euros for a month. Eventually I managed to find a nice place and now I have booked quite a few classes for the next few weeks and I've already go to enjoy few sweaty and fun spinning classes. Great feeling!

8. One of my friends came to Finland for few weeks from Italy so we decided to head out for a small plate of tapas to catch up the latest gossip. It was also a great opportunity to start planning my trip to Italy..

 9. Suomen kesän fiilistelyä

10. Lauantaina tehtiin 7-vuotiaan kummitytön kanssa reissu Särkänniemeen. Hauskaa oli ja neidosta taitaa olla kehkeytymässä aikamoinen hurjapää. Olin tosin sen 6,5 tunnin menemisen jälkeen aivan poikki, eikä asiaa auttanut että päivän lämpötilat hipoi 30 astetta. Tukkijoki tuntui toki oikein mukavan vilvoittavalta.

9. Finnish summer, need I say more.

10. On Saturday we did a trip to Särkänniemi adventure park with my 7 year old goddaughter. Needless to say we had a blast and the little miss is becoming quite adventurous. However, after 6,5 hours of fun in 30C heat I was completely destroyed.

11. Viime sunnuntaina seurasin myös Helsingissä nykyään asuvaa ystävääni Kippoon nauttimaan pienestä kupista täynnä herkkua.

12. Eilen illalla kävin hakemassa postista tilaamani paketin, josta löytyi vihdoin uusi kamera! Mielessä ja toiveissa on ollut uuden ostaminen jo pienen ikuisuuden ja nyt pienen pohtimisen ja tutkailun jälkeen päätin kotiuttaa Olympuksen Pen mini e-pm2 kameran. Väriä pohdin varmaan yli tunnin senkin jälkeen kun olin kameraan päätynyt, mutta loppujen lopuksi perusmusta tuntui minulle parhaalta vaihtoehdolta. 

11. Last Sunday I followed by friend to Kippo to enjoy a small cup full of goodness.

12. Yesterday I went to pick up a nice packet I'd ordered, which contained a new camera. Finally! Been thinking about buying one and have been wanting one for quite a while now and after some thinking and 'research' I decided to take home the Olympus pen mini e-pm2. It took me around an hour to decide which colour I wanted but in the end the basic black just seemed like the best option for me.

Näin täällä päin. Pääpointti tämän postuaksen tekemisessä oli se, että pääsin harjoittelemaan pixelmatorin käyttöä vähän paremmin. Uuden kameran lisäksi olen muuten täpinöissäni parista muustakin huippukivasta jutusta, mutta niistä myöhemmin lisää. Nyt on nimittäin pakko vihdoin päästä testailemaan uutta kameraa!

That was my week in a nutshell. To be honest, the main reason for doing this post was that I got to practice using pixelmator a bit better..Apart from finally getting a new camera I'm super excited for few other amazing things. More on those later because now I really want to go and test my new camera! 

Herkullisia makuja maailmalla

Sain Lauralta kivan haasteen, jossa vastataan kysymyksiin matkailusta ja ruuasta, sitten keksitään uudet omat kysymykset ja haastetaan seuraavat heput. Lets go!

1. Mitä suomalaista ruokaa tarjoaisit ulkomaalaiselle vieraalle?
Mun on tässä heti myönnettävä etten ikinä edes osaa kunnolla vastata, kun joku kysyy mitä oikein on suomalainen ruoka. Mutta, poikaystäväni kun oli suomessa tuli hänelle tarjottua ainakin paljon kesäistä grilliruokaa, uusia perunoita, kalaa ja marjoja. Taidettiin herra viedä kotipizzaankin.

2. Mikä on omituisin ruoka mitä olet ikinä maistanut, oletko esim. popsinut heinäsirkkoja?
Ensimmäisenä tähän tulee mieleen haggis, koska onhan se nyt aika omituista loppujen lopuksi; lampaan mahalaukussa paistettua tavaraa kuten kaurahiutaleita, lampaan maksaa, keuhkoa, sydäntä, ihraa, sipulia ja mausteita. Se on vielä yllättävän hyvää. Olen myös syönyt grillattuja lehmän kieliä. Ne maistui ihan..noh, lihalle.

3. Mitä ulkomaalaista ruokaa haluaisit oppia valmistamaan?
Yritin keksiä tähän jonkin aikaa vastausta, mutta en vaan tiedä. Kaikkia! Mutta ehkä ensimmäisenä olisi kiva oppia tekemään kunnon Thai-ruokaa.

4. Kummat on parempia, suomalaiset vai ruotsalaiset lihapullat?
Suomalaiset tietenkin!

5. Merkitseekö ruoka sinulle paljon matkustaessa vai pihisteletkö mieluummin siitä ja käytät rahat johonkin muuhun?
Merkitsee. Joskus on tullut tehtyä pari reissua niin, että ruuasta on pihistelty kunnolla (ja silloinkin matkakumppanin toiveesta), mutta omasta mielestäni se on erittäin kurja tapa matkustaa. Itselleni iso osa ulkomaille menoa on juurikin se, että pääsee maistelemaan paikallisia ruokia ja uusia makuja. Ja jos ei mitään muuta niin ainakin on maha täysi ja ei käy kiukututtaa..

6. Jos saisit tuoda suomeen jonkun ulkomaalaisen ketjuravintolan, mikä se olisi?
Nää on aika pahoja kysymyksiä. Sanotaan nyt vaikka mikä tuli ensimmäisenä mieleen eli Ashoka, josta saa hyvää intialaista ruokaa ja sitä ei taida löytyä Suomesta. Tai sitten ihan vaan yo!sushi, koska vaikka parempaakin sushia saa jostain niin omasta mielestäni se konsepti hihnoilla liikkuvine värikkäine lautasineen on vaan niin kiva.

7. Ranskalaiset macaronsit, italialainen gelato, suomalaiset mansikat vai brittiläinen sticky toffee pudding?
Ehdottomasti suomalaiset mansikat!

8. Jos järjestäisit juhlat joiden teemana olisi tietyn maan ruoka, minkä maan valitsisit?
Hmm, valitsisin varmaan Yhdysvallat koska olisi mielenkiintoista nähdä mitä ruokaa porukka siinä tapauksessa toisi ja päädyttäisikö syömään pelkkiä hamppareita ja raneja. Olisi myös hauska järjestää jonkinlaiset Karibia-teemaiset juhlat.

9. Mihin maahan lähtisit paikalliselle kokkauskurssille?
Jonnekin päin Aasiaa, vaikka Vietnamiin tai Thaimaahan.

10. Minkä kahvilaketjun haluaisit Suomeen?
En välttämättä mitään erityistä. Juon kahvia aika harvoin ja silloin kun juon nappasen yleensä mukaan Chai Tea Latten. Ehkä sitä varten voisi olla pari Starbucksia enemmän. Oon vähän tylsä.

11. Jos saisit syödä vaan yhden maan/kulttuurin ruokaa loppuelämäsi, minkä maan se olisi?
En ole syönyt lähellekään kaikkien maiden/kulttuurien ruokaa, joten ei ole tarpeeksi dataa jotta voisin tehdä asiasta päätöksen :D Mutta näin äkkiseltään sanoisin tietenkin, että Aasialaista ruokaa ja jos tarkemmin pitäisi valita niin eiköhän se olisi Thai-ruokaa.

Haastan Antin, Riian ja Pauliinan tekemään saman vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

1. Mihin ravintolaan Suomessa veisit ulkomaalaisen vieraan ensimmäisenä syömään ja miksi?

2. Missä maassa ja ravintolassa olet syönyt parhaan burgerin?

3. Ennenkuin matkustat jonnekin ulkomaille, otatko etukäteen selvää ravintoloista vai käveletkö lomalla vain spontaanisti jonnekin?

4. Tykkäätkö kokeilla uusia ruokia vai pitäydytkö paljolti samoissa vanhoissa tutuissa?

5. Mikä on kamalin ruokakokemuksesi ulkomailla?

6. Missä ulkomaalaisessa ravintolassa haluaisit päästä käymään seuraavaksi?

7. Missä maassa olet saanut parasta ruokaa ja mitä se oli?

8. Oletko saanut ulkomailla syömistäsi ruuista paljon inspiraatiota kotikokkailuun?

9. Minkä maan ruokakulttuuriin haluaisit tutustua seuraavaksi?

10. Jos lähtisit viideksi vuodeksi ulkomaille ja saisit ottaa mukaasi vain yhden suomi ruuan, mikä se olisi?

11. Oletko pikasyöjä joka tyhjentää nopeasti lautasensa ja pyytää laskun heti perään vai tykkäätkö viettää ravintolassa enemmän aikaa syöden hitaasti ja juoruten?

Bangkok kuvapläjäys

Katselin äsken kuvia läpi ja tajusin etten ole tehnyt yhtäkään postausta Bangkok seikkailuista tältä keväältä. Reissusta on jo sen verran aikaa etten taida lähteä kovin yksityiskohtiin, enkä tiedä kiinnostaako ketään enää kauheasti, mutta ajattelin nyt kuitenkin tehdä kunnon kuvapläjäyksen. Joku siellä nyt varmaan pyörittelee silmiään kun 'Bangkok on hei jo niin turisti' ja ties mitä. Ehkä, mutta itse en ollut siellä aikaisemmin käynyt ja tykästyin kaupunkiin siellä vietetyn parin viikon aikana kovasti.

Lomani ajankohta oli huhti-toukokuu, joten siellä oli ehkä vähän kuuma. Yölläkään lämpötila ei pahemmin laskenut alle 30 asteen ja sateitakaan ei paria yötä lukuunottamatta näkynyt. Sisällä oli kuitenkin viileä ja olen aina tykännyt vähän lämpöisemmästä kelistä joten sopeuduin siihen rento hellemekko päällä kiitämiseen aika nopeasti.

Pitkän lomana aikana ehti käydä tutkailemassa kaupungin nähtävyyksiä vähitellen eikä tarvinnut koko päivää käyttää päästä toiseen juoksemiseen. Joitain nähtävyyksiä jäi kuitenkin vielä näkemättä, koska en jaksanut stressata siitä mitä ehdin näkemään ja ennenkaikkea halusin rennon loman ihanan ystävän kanssa (joka sattui vielä olemaan arkipäivät ahkerasti töissä). Temppeleistä kävin järkyttävässä helteessä katsastamassa Wat Arunin ja Wat Phon, joista jälkimmäisestä löytyy se jättikokoinen Buddha.

  Kävin myös ihmettelemässä paikallista ChinaTownia ja kukkamarkettia..

 Aikaa oli myös päättömään kaduilla vaelteluun ja puistokävelyihin..

Loman loppupuolella käytiin ihmettelemässä Bangkokia yläilmoista ja seistiin Baiyoke Skyn pyörivällä terassilla reilusti yli puoli tuntia ensin ihmettelemässä auringonlaskua ja sitten suurkaupungin valomerta ennenkuin suunnaattiin nauttimaan mielettömästä buffetista.

ja Bangkokissa kun olin niin olin ehkä eniten innoissani siitä ruuasta. Aivan uskomattoman hyvää ruokaa ja loman aikana tulikin maisteltua kaikkea vähän hienommista ravintoloista kuin katukeittiöistäkin. Tämä loma nosti kunnon Thai-ruuan ehdottomaksi suosikkikeittiökseni ja sinne päin on vielä päästävä uudelle makumatkalle.

Kaiken kaikkiaan siis erittäin hyvin onnistunut rento loma. Hieman on jo pohdinnassa uusi reissu ystävää moikkaamaan. Toivottavasti toteutuu piakkoin!

'mä oon hyvä ja helppo'

Mulle on tänä kesänä sattunut vähän hassuja lipsahduksia puhuessani suomea. Olen siis kirjaimellisesti kääntänyt jotain käyttämiäni englannin kielen sanontoja tjv suoraan suomeksi, ja tietenkin juuri sellaisia jotka ei toimi ihan yhtä hyvin kuin ne suomenkieliset vastineet. Lisäksi multa on viime aikoina kyselty usein ajattelenko suomeksi vai englanniksi, näänkö unia suomeksi vai englanniksi, kumman kielen kielioppi on paremmin hallussa ja sitä rataa. Ajattelinkin, että tästä voisi kirjoittaa tähän pari sanaa ja varmasti muillakin ulkosuomalaisilla on näistä paljon kokemuksia.

Mitä uniin tulee niin en ihan oikeasti tiedä. Multa on kysytty tätä vuosien aikana monta kertaa ja olen joskus mennyt nukkumaan miettien, että aamulla sitten muistan kumpi kieli se oli. Noh, en vaan muista. Saatan muistaa ihmeellisiä juttuja mitä unessa on tapahtunut ja mitä jotkut ovat unessa sanoneet, mutta ei ole mitään käsitystä kummalla kielellä tämä on tapahtunut. Vähän sama tapahtuu välillä ihan 'oikeassakin' elämässä. Luen usein jonkun uutisen ja kun jälkeenpäin selitän siitä muille en yksinkertaisesti muista luinko sen alunperin jostain suomen vai englanninkielisestä lähteestä.

Ajattelen useimmiten nykyään englanniksi, mutta olen huomannut että se riippuu myös aika paljon siitä kuinka pitkään olen ollut yhtäjaksoisesti suomessa ja siitä mitä teen. Jos suunnittelen vaikka blogin jotain postausta tai opiskelen avoimen yliopiston kurssia varten ajatukset kääntyy helpommin suomeksi, mutta muuten englanti tuntuu olevan se dominoiva kieli. Joskin välillä se on sellaista sillisalaattia eli molempia kieliä sekaisin ja vuoron perään. Välillä olen huomannut ajattelevani esimerkiksi suomeksi ja sitten yhtäkkiä todennut, että pystyn mielessäni ilmaisemaan jonkin ajatuksen paremmin englanniksi. En tiedä onko tässä selityksessä nyt mitään järkeä, mutta ehkä joku ymmärtää (tämäkin lause olisi muuten taipunut paremmin englanniksi).

Puhuessa käy välillä vähän samaan tyyliin. On vain joitain ilmaisuja tai sanoja jotka tuntuu paremmalta tai helpommalta sanoa englanniksi, vaikka suomihan edelleen ihan selkeästi se äidinkieli on. Olen myös viime aikoina välillä unohtanut jonkin suomen kielisen sanan ihan täysin. Esimerkki. kokeilin kaupassa avokadoja ja mietin ihan kaiken suomeksi kunnes tuli hetki jolloin olin 'noniin, tää ei nyt oo ainakaan tarpeeksi..mikäs se sana on..ripe.' En ole mielestäni mikään paha finglishin viljelijä, mutta olen huomannut, että silloin kun olen suomalaisten Glasgow kavereideni seurassa puheeseeni hiipii kuin salakavalasti huomattavasti enemmän englanninkielisiä sanoja.

Kuten aluksi mainitsin niin tänä kesänä on käynyt parikin hassua lipsahdusta. Ensimmäinen esimerkki on siitä kun ystäväni kyseli jotain liittyen siihen minne haluaisin mennä istumaan ja oma vastaukseni oli 'mä oon helppo.' Tämähän on siis suori käännös englannista 'I'm easy', mikä ei muuten tarkoita kirjaimellisesti, ainakaan tässä tilanteessa, että olen vaan tosi helppo vaan että oli ihan sama minne mennään. Toinen lipsahdus kävi, kun ystäväni kyseli haluaisinko mennä sisälle kun tuulee ja oma vastaus oli 'eii, mä oon hyvä.' Tässä siis suora käännös lauseesta 'I'm good' tarkoittaen aika lailla, että kaikki ok. Tuntui vaan jotenkin erittäin luonnolliselta vastata noilla lauseilla ja jälkeenpäin sitten tajusin kuinka urpolta se oikesti kuulosti. Lisäksi olen tietenkin kysellyt pariinkin kertaan kaupassa myyjältä 'oh, sorry?' kun en kuullut ensimmäisellä kerralla mitä sanottiin.

Silti, en mielestäni todellakaan puhu mitään täydellistä englantia. En kyllä hallitse suomeakaan täydellisesti enää, ainakaan mitä kirjoittamiseen tulee. Varsinkin yhdyssanat on usein todella hakusessa. Todisteena tästä tekemäni yhdyssanatesti, josta sain 'huimat' 7/12 pistettä. Meinaan useimmiten kirjoittaa suomea jollain suomi/englanti kielioppi sekoituksella. Varmasti tosi kivaa luettavaa. Itseäkin vähän ärsyttää, koska aikoinaan olin jopa todella hyvä äidinkielessä. Aika usein tuntuisi paljon helpommalta kirjoittaa tätäkin blogia vaan englanniksi, mutta musta tuntuu että jos teen sen niin menetän viimeisetkin rippeet suomen kieliopin hallinnasta.

Vitsailenkin usein etten vaan yksinkertaisesti osaa mitään kieltä kunnolla :D

(kaikki postauksen kuvat on napattu pinterestistä)

Olisi kiva kuulla millaisia 'kommelluksia' muilla on käynyt kielten kanssa? Ja ajatteletteko te muut ulkosuomalaiset suomeksi vai jollain toisella kielelllä? Mites unet?

sunny sunday

Tein sunnuntaina osittain spontaanin visiitin Helsinkiin ja sain vielä aika viime hetkellä houkuteltua itselleni lounas-ja kiertelyseuraakin yhdestä Helsingissä kesän majailevasta 'Glasgow-kaveristani.' Aurinko paistoi ihanasti siniseltä taivaalta, kun kierreltiin ympäri keskustaa vaihtaen kuulumisia ja tutkaillen alennusmyyntien tarjontaa.

Itse en pidä kovinkaan monen kaupan alennusmyynneistä. Jotenkin aina tuntuu, että siellä on vaan jotain jämä rutkuja tai sitten jos löytääkin jotain niin sitä ei tietenkään ole omassa koossa. Poikkeuksia tähänkin toki on, mutta yleensä päädyn ostamaan alennusmyynneistä jotain normaalihintaista tai sitten tulen ärtyneenä tyhjin käsin kotiin. Tämä kerta ei ollut tavanomaisesta poikkeava. Löysin jotain normaalihintaista jota en vaan kyennyt jättämään kauppaan. Kyseessä oli kengät jotka vaan veti puoleensa ja vaikka kuinka yritin taistella vastaan (ok, ehkä en edes yrittänyt kauhean kovasti) en voinut vastustaa niitä. Viimeistään siinä vaiheessa kun tein sen virheen, että sovitin niitä jalkaan, olin ihan täysin mennyttä. Onneksi uudet kengät sentään löytyi siltä viime postauksessa mainitsemaltani 'saan ostaa' listalta.

 

Kiertelyssähän tulee tietenkin aina myös nälkä, joten päätettiin kaverini ehdotuksesta suunnata seuraavaksi Teatteriin salaattilounaalle. Valitsin tällä kertaa Ceasar-salaatin marinoiduilla katkaravuilla ja juomaksi lasin talon valkoviiniä. Nam! Täydellinen lounas ulkona auringonpaisteessa.

Akkujen lataamisen jälkeen jatkettiin vielä hetki kiertelyä, mutta käteen ei tarttunut yhtäkään ale-tuotetta. Bongasin sen sijaan Mangolta ihanan tummansinisen neuleen (syysmallistosta tietenkin), joka myös löytyi siltä 'listalta.' Täydellinen neule tarttuikin hyvin pienen pohdinnan jälkeen mukaan ja odottelee nyt vaatekaapissa innoissaan syksyn tuloa.

 

Päivän kruunasi auringossa nautitut Ben&Jerry's jätskipallot. Oma suosikkini on jo pitkään ollut Chunky Monkey ja sitä oli ehdottomasti saatava pitkän tauon jälkeen. 

Täydellinen päivä!

I spent a bit spontaneous and amazing day in Helsinki last Sunday. I managed to get one of my 'Glasgow friends' to join me for a stroll around the city that included some gossiping, lunch and shopping. I usually never find anything nice from sale. Instead, I usually end up buying something that's not reduced or return home empty handed (and often annoyed). In a way this time was no different. I found something that I just could not leave behind. No matter how hard I tried (ok, maybe I didn't even try that hard) the shoes just kept calling my name and after I made the mistake of trying them on I was gone. Had to buy them. Luckily new shoes were mentioned in my 'what I'm allowed to buy' -list. Shopping always makes one hungry so my friend suggested we should head out to Teatteri for a nice salad lunch. I chose Ceasar salad with marinated shrimps and  a glass of house wine. Delicious! A perfect lunch out in the sun. After recharging out batteries we continued browsing shops but didn't find much. I continued my sale track record and found a very nice sweater from Mango that of course was part of the new collection and not a sale item. Bought it anyways and now it's in my wardrobe exitedly waiting for Autumn to arrive. Before it was time to head back home we decided to get some Ben&Jerry's ice cream. My favourite for a long time has been Chunky Monkey and after a loong break I needed my dose of it. 

To sum it up: amazing day!

missio vaatekaapin raivaus

En ole varmaan ainoa jolle aina välillä tai aina kertyy vaatekaappiin vaatteita, joissa vielä vuodenkin päästä roikkuu hintalappu? Tai joita on käyttänyt ehkä sen kerran vuoden aikana? Niitä joiden olemassaoloa ei edes muista? Niitä jotka näyttävät henkarissa ah niin kivalta, mutta eivät kuitenkaan päällä niin kivalta että niitä tulisi pidettyä? Tai ovat kivan värisiä, mutta et osaa pitää sitä väriä, tai yhdistää sitä mihinkään?

Itse olen ollut (haluan uskoa, että nimenomaan ollut enkä ole enää) oikea heräteostosten äiti, isoäiti ehkä jopa. The queen of buying clothes that one never ever ends up wearing. Vuosien ajan saattoi matkaani tarttua näistä suhteellisen halvoista kaupoista, kuten H&M, jos jonkinlaista tuotetta. Joskus kokeilun jälkeen, joskus kokeilematta. Jotkut näytti henkarissa kivalta, jotkut päällä ihan ok:lta ja koska hinta oli suhteellisen edullinen niin pitihän se ostaa, koska 'kyllä tätä joskus varmasti tarvitsee.' Ikinä ei tullut ajateltua, että jos oikeasti en ihastu siihen vaatteeseen päällä samantien niin ehkä se olisi parempi jättää kauppaan. Mieleen ei myöskään selkeästikään tullut pohdintoja siitä, että mihin vaatteisiin sen kyseisen kappaleen voisi yhdistää, jos mihinkään. Missä tilaisuuksissa sitä vaatetta mahdollisesti tulisi käytettyä jäi myös selkeästi pohdinnoista pois. Lisäksi ostin usein niitä samoja peruspaitoja, samaa väriäkin, ehkä miljoonan. Kyllähän mustat topit ovat käteviä, mutta ei niitä välttämättä tarvitsisi kuutta kappaletta?

Jos tämä shoppailutyyli ei ollut jo tarpeeksi paha niin usein jätin esimerkiksi tilaamani vaatteet jotka eivät olleetkaan niin täydellisiä palauttamatta! Ajattelin vaan, että ehkä sitä päätyy vielä pitämään. Typerää toimintaa siis.

Tähän kun vielä lisätään päälle se pieni fakta, että neljän vuoden ajan minulla oli vaatteita kahdessa eri maassa. Helposti unohtui mitä siellä toisessa paikassa olikaan ja tuli ostettua välillä samanlaisia vaatteita. Sitten menin esimerkiksi kesäksi Suomeen, tutkailin vaatekaappiani ja hihkaisin 'ai mulla olikin täällä tälläinen?!'. Lisäksi joidenkin vaatteiden olemassaolo unohtui niin täysin etten ikinä kaivannut niitä. Oli selkeästi siis todella mahtavia ja hyödyllisiä..

Jossain vaiheessa täyden täysi vaatekaappi molemmissa maissa, joista ei kuitenkaan löytynyt ikinä mitään päälle pantavaa, alkoi todella ahdistamaan. Jos sinulla on pari vaatekaappia kirjaimellisesti tupaten täynnä vaatetta, mutta et ikinä löydä mitään kivaa päälle pantavaa ja käytät lähes aina niitä samoja vaatteita niin jotain täytyy olla pielessä ja pahasti. Tänä vuonna aloin lopullisesti saada tästä tarpeekseni. Edessä oli vielä tavaroiden muutto Skotlannista eikä minulla ollut pienintäkään aikomusta roudata niitä kaikkia vaatteita mukana.

Päätinkin hankkiutui rankalla kädellä vihdoin eroon kaikesta ylimääräisestä noudattamalla seuraavia 'sääntöjä':

• Jos et ole käyttänyt jotain vaatetta pitkään aikaan/ikinä/et muista omistavasi sitä niin sen aika on lähteä. Jos et ole käyttänyt kyseistä vaatetta niin et myöskään tule sitä käyttämään tai kaipaamaan (oikeasti, kuinka monta kertaa olet haikaillut poisheittämäsi vaatteen perään?)!
• Vaikka vaate näyttäisi henkarissa todella kivalta ja olisi ollut kuinka kallis niin sitä on turha pitää kaapissa pölyttymässä! Tämä sama pätee kivoihin väreihin jotka eivät kuitenkaan näytä päälläsi yhtään kivalta.
• Kaikki kulahtaneet, väljähtäneet ja rikkinäiset vaatteet samantien pois.
• Tarvitsetko oikeasti viittä valkoista ja kuutta mustaa samanlaista toppia?
• Mieti tilannetta jossa sinulla on vain yksi matkalaukku jonne voit pakata vaatteesi. Haluaisitko ehdottomasti juuri sen vaatteen sinne viemään tilaa?

Näiden tuloksena vaatekaapista lähti kirjaimellisesti säkeittäin vaatetta niin hyväntekeväisyyteen, keräyksiin ja roskikseen kuin myyntiinkin. Pelkästään Skotlannin vaatekaapista lähti tavaraa yhteensä noin kahdeksan kassillisen verran (joukossa oli myös Ikean isoja säkkejä), enkä halua edes ajatella kuinka paljon rahaa niihin on vuosien aikana uponnut. Joukossa oli jopa vaatteita joita en ollut käyttänyt lainkaan koko sinä aikana, kun olin asunut Skotlannissa. Mitä pidemmälle prosessissa pääsin, sitä helpompi vaatteista oli hankkiutua eroon ja urakan lopussa oli jotenkin todella helpottunut olo. Jakaisin kanssanne kuvan tästä uudesta karsitusta vaatekokoelmasta, mutta valitettavasti asun kesän vanhemmillani ja vaatteeni eivät ole siististi yhdessä vaatekaapissa vaan vähän joka puolella. Ehkä kesän jälkeen sitten..

Jotta sama ei pääsisi enää toistumaan, kävin vielä tarkasti läpi säilyttämäni vaatteet ja tein listan vaatteista jotka olisivat vaatekaappiini hyvä ja toimiva lisä. Toisin sanoen, loin listan vaatteista joita saan aluksi ostaa. Ihan lopuksi loin itselleni vielä  'shoppailun säännöt' hillitäkseni käyttämättä jäävien heräteostosten ilmestymistä vaatekaappiin. Tämä on kieltämättä innostanut minut luomaan jo vähän uudenlaista vaatekaapin sisältöä, joka vastaa enemmän nykyisiä mieltymyksiä mutta olen samalla onnistunut pitäytymään täysin niin listassa kuin 'sääntöjen' rajoissakin. Success so far!

Olkaa kilttejä ja kertokaa etten ole ainoa vastaava vaatteiden rohmu? Teetkö itse paljon heräteostoksia vai oletko ns. fiksu shoppailija?

a walk down the memory lane

Pahoittelut hieman venähtäneestä hiljaisuudesta, olen ollut todella busy bee pari viime viikkoa. Hienosti sitä onnistuu ilman varsinaisia opiskelujakin täyttämään kalenterinsa aivan täyteen ja tässä tietysti 'auttaa' kummasti se kun tekee vuorotyötä.

Varsinkin viime viikonloppu meni kuin hujauksessa. Lauantaina juhlittiin Suomessa yliopistosta valmistumistani joukolla sukulaisia ja läheisiä ystäviä. Poikaystävänikin teki noin 24 tunnin pikavisiitin Lontoosta Suomeen kruunaamaan koko päivän. Mielettömän hauska päivä siis johon kuului paljon naurua, hyvää ruokaa ja jonkin verran kuplivaakin. Tämä hauska päivä myös todella viimeisteli mielessäni viimeiset neljä vuotta opiskelua ulkomailla. Nyt se on sitten ihan oikeasti ohi, ei enää mitään todistusten poimintoja tai juhlimisia jäljellä. Ajattelinkin, että tässä vaiheessa olisi hauska kääntää katse hetkeksi menneisyyteen, aloittaen luonnollisesti siitä ihan ensimmäisestä opiskeluvuodesta Skotlannissa.

Itselleni ulkomailla opiskelu oli ollut siis haave jo aika pitkään, mutta nimenomaan vain kaukainen haave. Eihän sellainen nyt oikeasti ole mahdollista eikä sellaista semmoiselle tavalliselle pulliaiselle tapahdu. Noh, jotenkin päädyin kuitenkin löytämään lisäinfoa Skotlannissa opiskelusta viikko ennenkuin hakuajat umpeutui ja päätin, että pakko se oli hakea. Muistan, että aika pitkään ajattelin etten sitten välttämättä lähde vaikka pääsisinkin kun samalla alitajuntaisesti tiesin koko ajan, että jos vaan paikan saan niin sitten lähden. Muuten katuisin sitä ihan koko loppuelämäni. Paikka irtosi, vielä sieltä minne halusin eniten, ja seuraavana syksynä seisoinkin yliopiston päärakennuksen edessä ihmettelemässä freshers' weekin mielettömiä hulinoita. 

 Jos mikään muu ei neljässä vuodessa ole ulkoisesti muuten muuttunut niin hiustenväri ainakin on! Tämä oli sitä aikaa, kun omasta mielestäni oli niin tylsää olla sellainen 'perus suomalainen' suht vaaleilla hiuksilla ja sinisillä silmillä joten siis ei muuta kuin värjäämään super tummat hiukset. Voi urpo. Tähän aikaan enkun taitokin oli ihan jees, mutta vähän tökki ja mietin ensimmäisinä viikkoina mm. sellaisia hassuja asioita kuin 'missä tilanteessa käytetään so ja missä such' tai 'mites google lausutaan enkuks?' Kaupassa käynti oli jännää, koska niiden herttaisten mammojen Glasgow aksentilla terästetystä puheesta ei saanut mitään selvää ja mielellään halusi välttää taksikuskejakin. Siitä se kielitaito kuitenkin tehokkaassa kielikylvyssä nopeasti kehittyi lisää.

Ensimmäiset viikot meni ihan hujauksessa, kun kaikkien kanssa halusi lähteä mukaan joka paikkaan eikä mihinkään kutsuun halunnut sanoa ei. Jälkeenpäin en oikein ymmärrä mistä sitä energiaa irtosi, kun kotona ei ehtinyt edes syömään. Vähitellen meno pakostakin rauhottui vähän ja jonkinlaiset kaveriporukatkin alkoi jo muodostua. Tässä vaiheessa ehti sitten vihdoin olla kotona jopa niin pitkään, että sai purettua matkalaukut ja ehostettua huonetta Ikean avulla. Monelle kaverille on jäänyt jonkinlaiset Murano-traumat (meidän asuntola), mutta itse muistelen ainakin oikeasti lämmöllä omaa huonettani. Olihan se paikka toki muuten aika murju. Meidän kämpässä ei esimerkiksi ollut ensimmäiseen puoleen vuoteen lainkaan imuria, mikro hävisi ensimmäisen viikon jälkeen, suihkut meni vuorotellen rikki ja joku kävi pöllimässä vuoden alussa meidän pakasteruuat.

Seuraavaksi vuorossa olikin sitten Skotlanti matkustelua. Ensimmäinen reissuni Glasgown ulkopuolelle suuntautui Inverarayhin (ei muuten varmaan edes kirjoiteta noin), Obaniin ja Tobermoryyn. Varsinkin kaksi jälkimmäistä on ehdottomasti käymisen arvoisia ja haluaisin vielä joskus suunnata molempiin uudestaan. Kuten kuvasta näkyy niin tässä vaiheessa sellainen kuukauden hillitön meno alkoi jo näkyä silmänalusissa ja yleisessä pöhötyksessä. Taisi tässä vaiheessa vielä olla hyvä flunssakin päällä, joka taianomaisesti katosi kun olin malttanut levätä kokonaiset kaksi päivää.

Seuraavat matkat suuntautuivat Edinburghiin ja Belfastiin, joiden jälkeen olikin aika keskittyä edes hetki siihen minkä takia Skotlantiin alunperin lähdettiin eli opiskeluun. Kyllä me siis kaiken hulinan keskellä ihan oikeasti käytiin luennoillakin, löysin siitä jopa kuvamateriaalia.

Ensimmäiset esseet kun alkoi puskea päälle niin iski jonkinlainen paniikki. Pitäisi onnistua kirjoittamaan kunnon essee englanniksi, APUA!!! Muistan kun skotti kämppikseni ystävällisesti luki ensimmäisen politiikan esseeni läpi ja totesi, että se oli ihan hyvä ja kieliopiltaan yllättävänkin hyvä, mutta voisin kuulemma yrittää muistaa käyttää sanojen edessä sellaisia kuin 'a, an ja the'. Upsista. Eihän niistä ensimmäisistä teoksista mitään kovin hyviä tullut, mutta oman tyylin löydettyäni taso nousi aika nopeasti. Arvosanoista tosin näkee erittäin selvästi, että opiskelu ei tainnut löytyä edes top.5 listalta sinä vuonna.

Eikä kyllä löytynyt kokkailukaan. Asuntola oli sen verran kaukana yliopistolta ettei sinne jaksanut lähteä luentojen välissä syömään ja toisaalta, kokkaus ei muutenkaan napannut niin mitä turhaan. Ensimmäisen vuoden ruokavalio oli siis suoraan sanottuna jokaisen terveysintoilijan pahin painajainen. Kaiken maailman Clean&Lean diet sun muiden noudattajat tukehtuisi puhtaaseen ruokaansa (itseni mukaanlukien). Yliopistolla syötiin aika usein sitä mielestäni ylihinnoiteltua aina samalta maistuvaa ruokaa, ruokajuomana tietenkin yleensä pullo limua tai jotain sokerista mehua. Jos ei syöty yliopistolla niin sitten käytettiin hyväksi Glasgown lukuisia halpoja chip shoppeja ja subway patonkeja. Silloin harvoin kuin kokattiin niin ruskistettiin vähän kanaa, heitettiin päälle joku valmiskastike ja keitettiin vähän pastaa siihen sekaan. Siis..hyi.

Ruokatottumukset ja arvosanat paranivat ihan vähän joulun jälkeen, mutta edelleen suurimman osan ajasta vei hauskanpito kavereiden kanssa ja matkustelu. Näistä aktiviteeteista on myös kertynyt erittäin iso kasa hauskaakin hauskempia kuvia joita on jälkeenpäin ihana katsella hymy huulilla. Uudestaan en siihen menoon pystyisi (siihen jatkuvaan juhlintaan), mutta tulipahan elettyä hetki vähän railakkaammin. 

Keväällä päästiin nauttimaan lämpimistä keleistä jo hyvin aikaisessa vaiheessa ja vietettiinkin paljon aikaa Kelvingrove Parkissa nauttimassa puisto piknikeistä. Jälkeenpäin ollaan kuvamateriaalin perusteella suunnattu toisen unionimme baariin vilvoittelemaan auringossa palaneita poskia..

Pian koittikin sitten pääsiäisloma/kevätloma joka monella tarkoitti lukulomaa. Minulle se tarkoitti loistavasti ajoitettua noin kolmea viikkoa matkustelulle. Ensin vuorossa oli elämäni ensimmäinen, ja ei todellakaan viimeinen, visiitti Lontooseen..

..jota seurasi 11 päivää akselilla Nizza, Cannes, Antibes, Eze, Monaco..

..ja Italian San Remo, jossa tyylikkäinä opiskelijaturisteina käytiin tietenkin mäkissä syömässä..

Tämän jälkeen oli aika palata Skotlantiin ja suunnata vielä vähän ihmettelemään Skotlannin Ylämaita..

..jonka jälkeen oli vuorossa ne tentit. Kukaan ei varmaan ole ihan kauhean yllättynyt, jos sanon että ne olisi ehkä voineet mennä paremminkin? Toki arvosanat oli paremmat kuin ensimmäisen vuosipuoliskon mutta kuraa verrattuna siihen mitä tulevina vuosina tulin saamaan. Toisaalta sillä ei ollut mitään väliä, koska kokonaisarvosana määräytyi kahden viimeisen vuoden arvosanojen perusteella, aiemmilta vuosilta piti politiikasta vaan saada tarpeeksi hyvät tulokset jotta pääsi seuraavalle vuodelle. 

Ensimmäinen vuosi tuli tietenkin lopettaa tyylillä ja näinpä me päätettiin järjestää kesäteemaiset Sangria-bileet. Sangossa näkyvä vodkalla höystetty Sangria oli tarkoitettu kaikille vieraille (joita oli PALJON) ja jäät sen ympärillä helpotti pienen jääkaapin tilapulaa. Nerokasta, vaikka itse sanonkin.

Illan loppuvaiheessa onnistuin jotenkin heilauttamaan itseni vielä sinisen penkin kanssa lattialle niin että varvas jäi alle ja muuttui sinisen mustaksi. Vietin siis ihan loppuillan jääpaketti jalan päällä ja katselin ympärillä vallitsevaa pientä sotkua. Huomatkaa mm. pöydän alla seinässä valuva Sangria-vana. Seuraavana aamuna siivouksessa meni hetki..ja seuraavana arkipäivänä pääsin ensimmäistä kertaa kunnolla testailemaan Skotlannin terveyspalveluja kinkkaamalla röntgeniin varmistamaan ettei varvas ollut murtunut. Ei se ollut ja ensimmäinen luun murtuma saikin odottaa vielä pari vuotta tapahtumistaan.

Näiden kaikkien hauskojen vaiheiden jälkeen oli aika lennellä Suomeen kesätöihin. Tällöin koin elämäni ensimmäisen ja toistaiseksi viimeisen kulttuurishokin, mutta siitä ehkä joskus toiste lisää..