Opiskelu Britanniassa -vastauksia kysymyksiin osa.1

Lupasin vastaukset sunnuntaiksi ja tässä niistä tulee nyt ensimmäinen osa. Alkuun voisin mainita, että joihinkin näistä oli luonnollisesti hankala vastata millään 100% varmuudella siinä mielessä, että ihmisillä voi olla niin eri kokemuksia vähän kaikesta mikä liittyy ulkomailla opiskeluun. Kuten voitte arvata niin nämä vastaukset pohjautuu ihan täysin omaan ja ystävieni kokemuksiin.

Olisiko mahdollista hakea sekä Suomeen että Skotlantiin opiskelemaan ja vasta tuloksien ratkettua päättää kumpaan mennä?

Sanoisin, että se on mahdollista mutta olen aika varma, että joudut ottamaan Skotlannin paikan vastaan keväällä eli ennen kuin saat Suomen tulokset. Sen voi kuitenkin jälkeenpäin perua, jos päätät ettet halua lähteä. Tämä olisi paras tehdä mahdollisimman pian, jotta joku toinen voi saada paikkasi.

Jos pääsee yliopistoon Skotlannissa ja ottaa sen paikan vastaan niin voiko sitä siirtää vuodella tai puolella vuodella kuten Suomessa, jos on esim. armeija tai haluaa hankkia rahaa?

Puolella vuodella siirtäminen tuskin onnistuu, koska yliopisto alkaa lähes poikkeuksetta vain syksyllä. Vuoden siirto voi esimerkiksi armeijan takia olla mahdollinen, mutta tämä olisi hyvä ottaa aikaisessa vaiheessa selville kysymällä yliopistolta suoraan.


Hakiessa pitää ymmärtääkseni tehdä sellainen ns. itsensä myyntipuhe, miksi sopii yliopistoon tjs. (?) niin osaatko sanoa millainen sen pitäisi olla?

Juup, itsensä myyntipuhe on nimeltään Personal Statement ja siitä tulisi todella ilmetä miksi sinä haluat opiskella juuri sitä ainetta mitä haet opiskelemaan ja miksi olet aivan huuppi tyyppi jolle sitä paikkaa pitäisi tarjota. Esimerkiksi näistä linkeistä löytyy hyvät ohjeet Personal Statementin kirjoittamiseen: UCAS PS ja http://isory.org/ukk. Tuolla isorylla on myös Personal Statement korjauspalvelu, jossa itsekin olen vapaaehtoisena katsomassa niitä läpi, ja sitä palvelua kannattaa ehdottomasti hakiessa hyötykäyttää (lisää infoa löytyy tuolta sivuilta).

Mitä ovat Mickey Mouse- tutkinnot?

Mickey Mouse-tutkinto on ei kovin imarteleva nimitys niille tutkinnoille joiden arvoa ei pidetä korkealla. Toisin sanoen katsotaan etteivät ne ole kovin relevantteja tai arvostettuja työmarkkinoille eikä niiden opiskelun katsota vaativan samoja tietoja ja taitoja kuin 'perinteisten' aineiden. Usein myös näitä Mickey- Mouse tutkintoja opetetaan nimenomaan Britannian 'uusissa yliopistoissa.' Siitä mitkä ovat Mickey- Mouse tutkintoja tuntuu olevan hieman erimielisyyksiä, mutta yleisiä esimerkkejä näistä tutkinnoista ovat mm. surf studies, media studies, cinematics..

Vaaditaanko suomalaisilta hakijoilta, että on kirjoittanut YO:ssa matikan?

Riippuu ihan täysin siitä mitä ainetta haet lukemaan ja mihin yliopistoon. Pääsyvaatimukset ja vaadittavat aineet (jos erikseen vaaditaan tiettyjä aineita) löytyvät yliopistojen nettisivuilta.

Millaisella koulumenestyksellä sinne uskaltaa hakea ja kuinka hyvä pitää englannissa olla, että pääsee opiskelemaan ja pärjää? Riittääkö alkuun ihan sellainen enkku, jolla saa ämmän kirjoituksista?

Tietenkin hyvä koulumenestys on aina vaan plussaa ja mahdollistaa pääsyn niihin parempiin yliopistoihin, mutta tämä ei tarkoita että vain ne ihan huippuoppilaat voivat hakea (ja pärjätä). Hyvin paljon riippuu tässäkin siitä mitä haluat opiskella ja missä. Kannattaa myös muistaa, että mikä todella merkitsee on se mitä olet kirjoittanut ylppäreistä! Oma koulumenestykseni oli aikoinaan ihan ok enkä rehellisesti sanottuna nähnyt kauheasti esim. lukiossa opiskeluideni eteen vaivaa. Tarpeeksi kuitenkin, että pääsin haluamaani yliopistoon Skotlannissa ja siellä sitten päätin panostaa opiskeluun enemmän:)

Itse kirjoitin aikoinaan englannista M:n ja pärjäsin alusta asti ihan hyvin. Kielitaito karttuu hurjan nopeasti, kun sitä on pakko käyttää. Suomalaisilla tuntuu yleensä olevan todella hyvät taidot kieliopista, mutta ovatkin sitten paljon ujompia puhumaan vaikka osaisivatkin.

Kuinka paljon historian opinnot eroaa lukion historiasta? Entä politiikka lukion yhteiskuntaopista?

Pakko myöntää, että omista lukiovuosista on vierähtäny jo aika paljon aikaa, joten tähän on todella hankala sanoa mitään äärettömän kattavaa. Osaisin kuitenkin sanoa, että historian opiskelu yliopistossa eroaa lukiosta siinä, että se menee ehkä enemmän yksityiskohtiin ja kohtalaisen aikaisessa vaiheessa aletaan painottamaan alkuperäisten lähteiden tutkimusta ja käyttöä. Tietenkin historian opiskelussa Skotlannissa on se ero Suomeen, että Suomen historiaa täällä ei pahemmin opiskella mutta sen sijaan keskitytään enemmän Brittien historiaan ja tiettyjen tapahtumien tutkailuun ehkä hieman enemmän Britti näkökulmasta. Glasgown yliopistossa on muistaakseni pakko valita yksi Skotlannin historian kurssi, jos haluaa päästä Honours vuosille. Niiden vuosien aikana voikin sitten päättää mihin haluaa keskittyä.

Muistaakseni meillä kuului aikoinaan yhteiskuntaoppiin taloustieto, laki sekä höpinät Suomen politiikasta. Skotlannissa taas politiikan opiskeluihini kuului siinä sivussa tietenkin aina myös taloustietoa ja lakia, koska ne ovat iso osa politiikkaa mutta ei niitä erikseen lähdetä käymään läpi. Itse opiskelin mm. seuraavia aiheita: British Politics, EU, Latin American Politics, International Security, The Politics of Nationalism and Ethnicity, Communication and Conflict in World Politics, Inequality and International Development.

Kaiken kaikkiaan opiskelu eroaa siinä, että yliopistossa vaaditaan luonnollisesti paljon enemmän ja heti alussa, ainakin meillä, alettiin vaatia tiettyä tyyliä kirjoittaa esseitä. Yliopistossa näitä aineita opiskellessa asioiden pelkällä ulkoa oppimisella ei voi saada niitä parhaita arvosanoja.

Olisi kiva tietää, että oliko se stipedinrahoitus mikälie helppo saada? Eikös eurooppalaisille opiskelijoille se yleensä myönnetä?

Jep. Kyseessä on siis SAASin kautta saatava rahoitus lukuvuosimaksuihin. Itsehän et niitä rahoja oikeastaan ikinä nää, koska ne menee SAAS:ilta suoraan yliopistolle. Hakuprosessi on todella simppeli ja jos vaan täytät kaikki ehdot niin rahoitus sinulle myönnetään. Tämän jälkeen käyt vaan joka kevät uusimassa hakemuksesi netissä tulevalle vuodelle ja yliopisto saa suoraan tiedon SAAS:ilta, että lukuvuosimaksusi on maksettu.

Vaatiiko Skotlantiin muutto ja siellä asuminen suuria säästöjä (esim. useita tuhansia euroja)? 

Ei välttämättä. Skotlannissa opiskelu on monin paikoin halvempaa kuin Suomessa ja opiskelija-alennuksiakin tuntuu olevan kattavammin tarjolla. Kaupunkien välillä on kuitenkin hinta eroja; Glasgow on esimerkiksi halvempi paikka asua kuin pääkaupunki Edinburgh. Vuokrien suhteen kaupungeissa on myös isoja sisäisiä eroja; sillä hinnalla mitä maksat huoneesta Glasgown West Endissä saat yksiön joltain toiselta alueelta. Toisin sanoen se paljon tarvitset rahaa riippuu paljon siitä missä haluat asua ja mitä haluat tehdä. Itse asuin ensimmäisen vuoden asuntola-asustelun jälkeen loput kolme vuotta juurikin West Endissä, ostin loppujen lopuksi suurimman osan ruuista Waitrosesta, koska rakastin paikan valikoimaa ja tykkäsin panostaa ruokaan. Lisäksi matkustelin aika paljon, söin jonkin verran ulkona, kävin vähän keikoilla ja katsomassa balettia ja saatoin ehkä ostella vähän vaatteitakin. Huomattavasti halvemmallakin olisin siis pärjännyt, mutta itse tykkäsin mennä ja tehdä kaikkea:)

Mikä sun mielestä oli paras skotlantilainen pankki ja kuinka hoidit rahasiirrot (siirsitkö isona könttänä vai maksoitko SETA-maksuina (ymmärsin, että olisi ilmaista, mikäli pankki Suomen ja Brittien välillä ei velottaisi mitään ylimääräistä) brittitilille, jos sellaista käytit enemmän?

Siirsin yleensä rahoja Britti tilille isompana könttinä ja käytin vaan pankkini (Nordean) perus maksupohjaa. En ainakaan huomannut, että siitä olisi sen kummemmin varoja lähtenyt välistä :D

Mitä tulee parhaaseen pankkiin niin tämä on todella paha kysymys jota itsekin tässä pohdiskelen. Kaikilla tuntuu olevan hieman erilaisia kokemuksia, mutta helposti eniten olen kuullut huonoa palautetta Royal Bank of Scotlandista (RBS). Minulla on useampikin kaveri, jotka ovat yliopiston aikana vaihtaneet RBS:n johonkin muuhun pankkiin ja niitä jotka harkitsevat tekevänsä niin. Oma pankkini on tällä hetkellä Lloyds TSB ja aikoinaan kun menin avaamaan pankkitiliä hoitui se vartissa(!) ja sain pian postissa perässä kaiken tarvittavan. Tänä vuonna kuitenkin Lloyds jakaantuu kahdeksi pankiksi, joista TSB:n alle jää muistaakseni kaikki Skotti konttorit. Vähän epäilyttää miten se lähtee toimimaan ja mitä muutoksia siitä oikeasti seuraa. Jää nähtäväksi. Johan ne mokasivat sen verran, että unohtivat lähettää mulle uuden pankkikortin joka tuon jaon seurauksena vaaditaan. Olenkin syyskuussa Lontoon reissulla menossa konttoriin vähän avautumaan ja tutkailen juuri muita pankkivaihtoehtoja.

Hyvää palautetta olen kuullut mm. Barclaysista ja Santanderista (se tosin on espanjalainen pankki).

Parasta on ottaa kaikista mahdollisimman paljon selvää ja vaikka alkuviikkojen aikana kysellä muiden opiskelijoiden kokemuksia lisää. Eritoten kannattaa ottaa selvää siitä kuinka paljon pankki laskuttaa ihan perus pankkipalveluista, jotta et sitten päädy maksamaan pelkästä tilin ylläpidosta älyttömiä summia. Huomiota kannattaa myös kiinnittää siihen salliiko pankki ihan perus tilinhaltijoiden nostaa rahaa muista automaateista kuin oman pankin!Se on nimittäin hieman vattumaista kun kipeästi tarvitset käteistä, mutta oman pankin automaattia ei ole näköpiirissä. Onneksi täältä kuitenkin saa kaupoista cashbackia, jos hätä iskee.

Sellainen pikkuhuomio myös, että monet pankit (ainakin Lloyds ja RBS) veloittavat punnan joka kerta kun käytät korttiasi ulkomailla. Eli veloitus ei pelkästään mene jos nostat rahaa, vaan punta lähtee joka kerta kun maksat jotain kortillasi ulkomailla. Näin esimerkiksi vaikka viitisen euroa maksavasta Hesburgerin ateriasta tuleekin sellainen lähemmäs seitsemän euron hintainen, jos maksat sen Suomessa sillä brittikortillasi.

Toivottavasti vastauksista oli jotain apua! Suosittelen myös kaikkia hakua suunnittelevia katsastamaan tämän linkin: Isoryn Usein Kysytyt Kysymykset.

Ja huomenna siis luvassa vielä lisää kysymyksiä ja vastauksia!:)