Bloggauksen typeryydestä

Ootteko muuten ikinä miettineet, kuinka tavallaan typerää tämä koko bloggausmeininki on? Tai oikeastaan, ehkä mun pitäis aloittaa jonkinlaisella disclaimerilla, että en nyt tarkoita ettenkö itse lukisi mielelläni blogeja ja enemmän tai vähemmän kirjoittaisi sellaista itse (obviously). Eli kaikki, mitä sanon tässä koskee ihan yhtä lailla itseäni kuin muitakin. Mutta siis, ainakin mulla tulee välillä ihan super idiootti ja typerä olo, kun höpöttelen tänne kaikkea. Miksi? Siis, miksi musta on hauska kirjoitella kaikkea turhaa nettiin, josta kuka vaan voi lukea sitä? Miksi ihmeesssä mä edes kirjoitan tätä? En mä koe, että mun elämä olisi jotenkin erilaista ja hirmuisen mielenkiintoista.

On myös aika koomista, että edelleen, kun joku tuttu mainitsee lukeneensa täältä blogista jotain/kommentoi sitä, niin mä jäädyn ihan totaalisesti. "Ai, joku siis lukee sitä..woow." Tähän varmaankin vaikuttaa paljon sekin etten ikinä kauheasti jaksa perehtyä mihinkään blogin tilastoihin, kun ne muutenkin näyttää aina välillä vähän mystisiä lukuja ja faktahan on, että blogien lukemisen voi tehdä hyvin anonyymisti. Tätähän voi lueskella vaikka kuka, eikä mulla ole mitään tietoa ketä täällä käy, jos ne ihmiset eivät jotenkin käynnistään ilmoita. Joskus oon miettinyt pyytäväni täällä piipahtavia kirjoittamaan vaikka anonyymisti jotain kommenttiboksiin, jotta saisin tästä edes jotain käsitystä. Olen kuitenkin aina haudannut idean nopeasti, koska come on..ei kukaan sitä kuitenkaan tekisi :D

Miksi kukaan muuten edes lukee tätä tai blogeja yleensä? Onko siinä vähän kuin jokin tirkistely aspekti: kun on vaan niin pirun utelias ja sitä kautta hauska kuulla/lukea muiden ihmisten elämästä..Mähän siis olen ihan järkyttävän utelias, usein sosiaalinen (usein, koska mulla on myös joskus sellaisia päivä, jolloin musta tuntuu etten suunnilleen voi sietää yhtäkään ihmistä tällä maapallolla) ja varsinkin Britanniassa asumisen jälkeen pystyn vetämään sellasta perus suomalaisen mielestä varmaa ihan helvatun ärsyttävää small talkia melkein mistä vaan. Sitten mua ärsyttää, kun ihmiset ei kunnolla puhu takas ja pidän niitä suunnilleen ihan idiootteina, kunnes muistan et ollaan Suomessa (ok, pidän niitä silti ehkä vähän hölmöinä tai ainakin vähän epäkohteliaina).

Ehkä mielestäni yleisestikin sosiaalisessa mediassa on hauskaa juuri ne kaikki erilaiset kommunikoinnin mahdollisuudet. Twitteriin mä en kyllä vieläkään ole päässyt "sisään"..enkä edes yritä. Whatsappin kanssa mulla puolestaan on jatkuva viha-rakkaussuhde. Toisaalta se on ihan pirun kätevä keksintö ja toisaalta välillä meinaa kasetti hajota, kun puhelin vaan piippaa koko ajan. Onneksi sen kapistuksen voi aina tarvittaessa laittaa äänettömälle.

Anyways, onhan muiden ihmisten elämästä välillä kiva lukea ja blogeista saa ajoittain mahtavaa inspiraatiota/ideoita..vaik kyllä mä aamupalaksi keksisin syödä avokadoa leivällä, tai siis leipää avokadolla, vaikkei sitä joka toisessa muotibloggarin blogissa esiteltäiskään. Nuo muotibloggarit ovatkin vielä ihan asia erikseen. Onhan se nyt aika uskomatonta, että voit heittää aamulla jonkun myslin sekaan vähän marjoja ja soijajugua, sitten otat siitä hienon kuvan ja porukka on et wow, mikä aamupala. Sen jälkeen ne samat lukijat klikkailee blogistas paria mainoslinkkiä, mahdollisesti tilaa jotain ja euroja vaan putoilee tilille. Joo, vähän yksinkertaisestetusti ja kärjistetysti sanottu, mutta luotan, että olette kyllin fiksuja tajutaksenne pointin.

Tuleekohan vielä joskus päivä, jolloin joku yläasteikäinen/lukiolainen ilmoittaa opolle, että hänestä tulee isona ammatiltaan bloggari? Tai onkohan näitä jo ollut..Eiköhän joku Britannian ex-poly ainakin keksi kehittää jonkinlaisen bloggaamisen yliopistotutkinnon sinne kaiken maailman golf ja David Beckham- studies joukkoon.

Miksi te luette blogeja? Ja te, jotka bloggaatte: tuleeko teille ikinä kirjoittaessa typerä olo koko hommasta?

4 comments

  1. Todellakin! Tulee niitä päiviä, että WTF? What am I doing? Ja koko hommassa ei ole järkeä tms. Sitten menee ehkä kaks päivää ja blogger täyttyy useista luonnoksista ja ideoista. Mä oon kyllä myös tosi utelias persoona ja varsinainen googlaileva etsivä toisinaan :) ja samalla jäädyn ihan totaalisesti, jos joku tuttu kommentoi jotain blogista - siis sellainen ei-bloggava tuttu kenen en ole ajatellut blogia välttämättä lukevan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mulla on aivan samat tuntemukset. Välillä tosiaan on, vaikka mitä luonnosideaa ja intoa ja seuraavassa hetkessä voi tulla sellainen WTF? fiilis ja kirjoittaminen vaan jää. Mä olen myös aikamoinen google kuningatar (kaverini sanoja lainaten) :D Jos muuten noita WTF- hetkiä ei tulisi, niin blogikin varmaan päivittyisi huomattavasti säännöllisemmin.

      Delete
  2. Onhan bloggaaminen ihan hassua touhua. Mutta se on myös niin kauhean hauskaa! Mä bloggaan koska tykkään kirjoittaa ja nykyään blogi on ainoa keino kirjoittaa jotain suomeksi, kun muuten kaikki tulee tehtyä englanniksi. Kyllähän sitä miettii, että ketä muka kiinnostaa mitä minä söin lounaaksi ja mitä tein viikonloppuna. Varmaan siinä on mukana just sellainen tirkistelyaspekti. Mun mielestä on hauskaa lukea niitä juttuja muiden blogeista.

    Blogit voi olla myös tosi inspiroivia. Mä päätin lähteä opiskelemaan Skotlantiin luettuani blogeja. Sunkin blogi tarjosi hirveästi tietoa ja inspiraatiota. Kiitos siitä! :) Mä en välttämättä olisi edes keksinyt lähteä Skotlantiin ellen olisi löytänyt kaikenlaisia "opiskelen Skotlannissa" -blogeja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuokin on totta! Jos bloggaaminen ei olisi myös ihan hauskaa, niin tuskin sitä tulisi edes tehtyä :) Ja se on ihan mahtavaa, että näistä voi kuka vaan saada inspiraatiota omaan elämään. Ehkä se onkin juuri sitä blogien parasta antia.

      Delete