Akateeminen vapaus on kiva juttu. Saat itse jaksottaa aika pitkälle, mitä teet ja milloin teet. Monestihan siinä on sellainen riski, että päätyy niin sanotusti lusmuilemaan.. tai sitten voit vaan kunnianhimoisesti haalia niitä kursseja ihan pirusti ilman, että lasket olevasi suorittamassa yksin kevään aikana 68 opintopistettä, kun se standardi on 60 VUODESSA. Sitten ihmettelet, kun tuntuu että on ihan helvatusti hommaa ja vedät sellaisen mini "meltdownin", kun ilmakin ulkona on kuin jostain harmaasta ja synkästä elokuvasta, joka kertoo ihmisistä, jotka eivät kestä enää nähdä auringonvaloa..IKINÄ. Tuonelassakin on varmaan oikeesti pirteempi meno. Koska tuossahan ei kuitenkaan ole tarpeeksi, niin se on hyvä kehitellä vielä sen tasoinen stressi ettet yksinkertaisesti saa mitään aikaiseksi. Nukahtaminen kohtuulliseen aikaan on vaan luusereille ja syöminenkin on aina ollut ihan yliarvostettua. Sitten vielä kunnolla oikutteleva vanha nilkkavamma päälle, niin sulla on kasassa ainekset oikein helmeen helmikuuhun.
Se helmi helmikuu on nyt onneksi ohi ja siinä vaiheessa, kun kaikki alkoi vaikuttaa syömiseen niin minäkin tajusin ettei koko hommassa ollut yhtään mitään järkeä. Kävi kursseissa aika kova karsinta; jotkut pudotin kokonaan pois ja jotkut päätin yksinkertaisesti suorittaa myöhemmin. Suurin osa kursseista oli kuitenkin täysin ylimääräisiä, joita olin haalinut puhtaasta kiinnostuksesta. Ei kai tässä mikään yli-ihminen tarvitse yrittää olla
(nyt mä melkein odotan, että joku tulee ilmoittamaan etteihän 68opintopistettä keväässä ole hei mitään :D).
Tällä hetkellä ei kuitenkaan onneksi stressaa mikään muu, kuin jokakeväinen kesätyöpaniikki. Mulle iskee ihan joka maaliskuu sellainen minipaniikki siitä, mitä teen jos en saakaan mitään kesätöitä. Opiskelijallehan se kuulostaa aina ensikuulemalta ihan täydeltä maailmanlopulta. Minähän olen jo maalaillut kaikenlaiset kauhuskenaariot siitä, kuinka joudun kesän tappelemaan kaikkien mummojen kanssa tyhjistä pulloista maamme uljaissa puistoissa saadakseni vähän taskurahaa ja vaihtamaan ihanan
(ja perus opiskelijabudjetille aivan liian kalliin) asuntoni johonkin soluun. Ärsyttävää, olisin muutenki jo ihan valmis suurelta osin luopumaan tästä opiskelijaelämästä ja tämä ei todellakaan tule olemaan niitä asioita, joita siitä tulen joskus kaipaamaan.
(Palkallinen) kesäloma olisi kanssa muuten aika kova sana..
Tästä se kuitenkin lähtee, ihana kevät nimittäin! Ja siltä varalta, että joku ihmettelee, mistä olen nuo kuvassa olevat ihanat asuntoa piristävät tulppaanit saanut, niin ostin ihan itse itselleni..läheisestä S-marketista. Ne on ihan Rainbown tulppaaneja et kovasti panostin :D
Olen muuten huomattavasti ahkerampi päivittämään kuvia instagrammiin kuin mitään tänne, ja suora linkki sinnehän löytyy tuosta yläpalkista.
No comments