Haahuillen Kuala Lumpuriin

Palailen nyt vielä vähän viime kevään fiiliksiin. Ollessani Thaimaassa piipahdettiin ystäväni J:n kanssa myös Kuala Lumpurissa. Viikonloppureissu tuli molemmille jotenkin kuin 'yllättäen' eikä kumpikaan oikein saatu aikaiseksi katsoa etukäteen mitään matkaan liittyviä käytännön asioita tai että mitä siellä päin kannattaisi ylipäätään nähdä/tehdä. Hyvänä esimerkkinä tästä oli, kun saavuttiin Bangkokissa lentokentälle ja päätettiin ensimmäisenä vaihtaa rahaa. J paineli tiskille bahtit kädessä: 'vaihtaisin nämä..ööö..Malesian rahaksi.' Eikä meillä tietenkään ollut mistään valuuttakurssistakaan mitään tietoa. Pikku juttuja.

When I was in Thailand this spring, me and my friend J did a weekend trip to Kuala Lumpur. Somehow this trip just 'arrived suddenly' because neither of us got around to do any 'research' for the trip before leaving. One good example was when we arrived at the airport and went to the currency exchange desk where J said 'I would like to exchange these to..hmmmmm..Malesian money!' Naturally we also had no clue what the exchange rate was. No biggie tho. 

Matkan kulkuvälineenä toimi AirAsian lentokone, jossa ei sinänsä ollut mitään vikaa. Perus pienehkö halpalentoyhtiön kone ja tälläistä suhteellisen pätkää nämä pienet tilat ei yleensä edes häiritse. Ei voi kuitenkaan sanoa, että matka olisi ollut kovinkaan miellyttävä. Aika pian lähdön jälkeen nimittäin lenneltiin vatsaa vääntävässä turbulenssissa. En pelkää lentämistä ja yleensä kaikenlainen pieni ilmassa heiluminenkaan ei hetkauta, mutta nyt meinasi tulla jo pieni pelko puseroon. Tässä vaiheessa J hoiti oman osuutensa viikonlopun dramatisoinnista tokaisemalla 'nyt me kuollaan!' Oma draamailuni oli muuten edessä vasta seuraavana päivänä..

We flew with AirAsia and I can't really say that the flight was pleasant at all. There was nothing wrong with the plane even though it was quite small (so happy I'm not tall) but the turbulence was horrible. I'm not afraid of flying and usually find small turbulence just exciting but this was definitely unpleasant!

Saavuttiin kuitenkin turvallisesti perille. AirAsia ei tietenkään lennä sille KLn varsinaiselle kentälle vaan sille keskellä viidakkoa olevalle 'hallirakennukselle'. Tänne saavuttiin hieman aikataulua jäljessä joskus 11 jälkeen illalla ja kumpikaan meistä ei siis tietenkään ollut katsonut mikä olisi fiksuin tapa selvittää tie hotellille. Onneksi siellä oli aika selkeästi merkattu bussi, jolla pääsi juna-asemalle josta taas pääsi junalla keskustaan. Siitä oli hyvä aloittaa. Mikä parempaa, junassa oli ilmainen wi-fi ja voitiin alkaa selvittämään miten juna-asemalta puolestaan pääsisi hotellille. Miten ollaankaan ikinä selvitty ilman älypuhelimia..

Siihen aikaan illasta paras ratkaisu oli napata taksi. KLssä tämähän toimii parhaiten ja kätevimmin niin, että ostetaan tiskiltä valmiiksi taksilippu ja mennään sen kanssa taksipisteelle josta sitten saat taksin sinne minne olet sen lipun ostanut. Meidän taksikuskiksi valkkautui sellainen viiksekäs mies, jolla oli paidan napit vähän auki ja tupakka huulessa. Autona oli sellainen ikivanha punainen tönö, joka haisi ihan tupakille ja joka olisi Suomessa poimittu jo liikenteestä pois, mutta siinä oli sentään ainakin näennäisesti toimivat turvavyöt. Kuski myös puhui aika sujuvaa englantia ja ajoi meidät hotellille pienessä (tupakanhajuisessa) hujauksessa.

Eventually we landed in KL safely. Naturally, AirAsia doesn't fly to the main airport at KL but to the tiny hall kinda building located in the middle of nowhere. I think it's surrounded by a jungle..So, we landed after 11pm and naturally because we are both so smart and always well-prepared we didn't check beforehand what would be the best way to get to our hotel. Luckily it was easy to find a bus that took us to a train station from where it was easy to catch the main KL airport train to the railway station in city center. What was even better was that the train had a free wi-fi so we were able to start planning how to get from the station to our hotel. I have no clue how I have ever survived without my smartphone.

At that time of the night the best option was to take a cab. The best way to do this in KL seems to be to buy a 'taxi ticket' from a taxi counter, take it with to the taxi stop and from there you'll get someone to drive you wherever it is that you bought that ticket thingy to. We got this gentlemen with thick mustache, open shirt buttons and a cigarette in his lips. The car was this old red tin that smelled strongly of cigarettes and would have been put out of 'commission' in Finland ages ago, but it had perfectly functioning seatbelts!So all good..Our driver spoke quite fluent English and got us to our hotel in a flash. 

Hotelli oli ihan mukava ja hyvällä paikalla. Me säästeliäät tytöt tosin valittiin huone, jossa ei ollut ikkunaa joten aamuisin oli vähän hankalaa herätä. Ehkä ensikerralla voisi investoida sen parikymppiä enemmän, jotta pääsisi nauttimaan huoneessa edes vähän luonnonvalosta. Hotellilla napattiin respasta kartta ja googletettiin seuraavaa aamua varten Kuala Lumpurin nähtävyyksiä ennenkuin molemmat nukahdettiin siellä pilkkopimeässä lepakonluolassa heti pään osuessa tyynyyn.

Seuraavana aamuna syötiin aamiaiseksi hieman nama lesakia (kuvassa ylhäällä), koska hotellilta ei oikein muuta edes aamupalaksi saanut ja lähdettiin haahuilemaan Kuala Lumpuriin. Nimenomaan haahuilemaan sillä eksyttiin kaupunkia kierrellessä ainakin kerran tai pari..yhden päivän aikana. Näistä seikkailuista seuraavassa postauksessa lisää!

Our hotel was nice and the location was quite convenient. We had naturally decided to save in accommodation a bit so we had a room with no windows. You'd think that you don't really need a window during a short trip but I can tell you it was almost impossible to get up in the morning with no natural light. At the hotel we got a map from the reception and googled Kuala Lumpur attractions before falling asleep in our bat cave.

The next morning we had some nama lesak for breakfast as that was basically the only thing you could get from the breakfast 'buffet' and then headed out wondering the streets of KL. And I do really mean wondering around as we got lost at least once..technically maybe twice..but that's another story.