a walk down the memory lane 2

Muistelin ensimmäisen yliopistovuoden meininkejä aikaisemmin TÄÄLLÄ ja nyt ajattelin fiilistellä toista vuotta.

Jostain syystä muistan edelleen aika tarkalleen sen päivän, kun lensin kesäloman jälkeen takaisin Skotlantiin valmiina toiseen opiskeluvuoteen. Aamulennon jäljiltä oli päällä kauhea väsymys ja vatsakin vähän kipeä, mutta toisessa kotikaupungissa odottanut lämmin ilma (!) ja auringonpaiste (!) pyyhki nopeasti kaiken ärsytyksen pois. Nappasin taksin uudelle asuinpaikalleni, joka sijaitsi aivan yliopiston kupeessa. Heitin tavarat eteiseen ja ryhdyin kahden kämppikseni kanssa 'neuvottelemaan' huonejaosta. Jokainen päätyi saamaan mieleisensä ja on sanottava että, vaikka asunnosta jäikin jonkinlaisia 'traumoja' niin tykkäsin huoneestani ihan mielettömästi. Rakastin sitä huonekorkeutta, huoneessa ollutta vanhaa takkaa, puista lattiaa sekä seinään upotettua kirjahyllyä.

Toki näkymä sisäpihalle suoraan roskakatokseen ei ollut ihan ideaali. Pian tuli kuitenkin selväksi, että huone ei saanut pahemmin auringonvaloa tai ylipäätään mitään päivänvaloa ja siellä oli jo loppusyksystä aivan pirun kylmä! Niinkuin koko asunnossa. Ikkunoista kirjaimellisesti tuuli sisään ja perus brittityyliin lämmityksen kanssa piti säästellä. En tosin tiedä olisiko siitä lämmöstä mikään edes pysynyt kunnolla tuolla sisällä. Aika hyvän kuvan saa sisäilman lämpötilasta, kun kerron, että vaihdoin yleensä vaatteet sellaisen sähkölämmittimen edessä ja sängystäni löytyi lämmitettävä aluspeitto. Tänä vuonna opin myös miksi kuumavesipullo on ihan mieletön keksintö!

 Yleisestikin asumisesta tämä vuosi opetti, että ne somat vanhat brittitalot joita on usein tullut ihailleeksi eivät välttämättä ole kovin ideaaleja mukavaan asumiseen. Ainakaan, jos arvostaa edes jonkinlaista sisäilman lämpötilaa. Nykyään pidän niitä taloja edelleen viehättävänä, mutta kiinnitän ensimmäisenä huomioni siihen onko asuntoon lisätty tuplaikkunat ja jos ei ole niin tunnen ensimmäisenä paljon sympatiaa sen hetkistä asukkia kohtaan. Toinen asia jonka opin, en tosin tänä vuonna vielä oman asuntoni kautta oli, että hiiret eivät ole vierailijoina kovin harvinaisia..

 Toisena vuonna sain myös ensimmäisen vierailijan Suomesta ja pääsin itsekin kunnolla leikkimään turistia, kun ihastuttava J, jonka luona olin tänä syksynä Bangkokissa saapui kyläilemään pitkäksi viikonlopuksi. Menoa ehkä ihan vähän haittasi, että oltiin molemmat kipeitä. Siitä huolimatta jaksettiin kierrellä ympäri yliopiston kampusta, kävellä pitkin poikin keskustaa, osallistua Nordic Societyn pub crawliin (olin silloin hallituksen jäsen) ja ihastella Edinburghia.

Opiskelutkin jatkuivat taas ja tänä vuonna kursseina oli mm. Amerikan historiaa, poliittisen teorian historiaa, kansainvälisiä suhteita, Skotlannin historiaa sekä kansainvälisiä suhteita. Opiskeluun panostaminen ei vieläkään ollut ihan siellä listan kärjessä, mutta arvosanat nousivat huomattavasti edellisvuodesta ja ensimmäiset A arvosanatkin löytyivät transcriptistä.

 Lokakuussa toinen ystäväni tuli visiitille ja suunnattiin hänen kanssaan pariksi päiväksi syksyisen sateiseen Dubliniin. Lento Ryanairilla maksoi meno-paluuna parikymppiä ja lentokin kesti vain n.30 minuuttia. Itse asiassa, matka lentokentälle taisi kestää pidempään.

Dublinissa kierreltiin perusnähtävyydet, haahuiltiin ympäri katuja ja yritettiin olla kastumatta liikaa. En ole ikinä ollut lainkaan minkäänlaisen oluen ystävä, mutta olihan siellä Guinnesin tehtaalla kuitenkin pakko käydä (kuva yllä).

Marraskuussa oli muistaakseni paritkin pippalot mm. ladies' night ja kohtalaisen ahkeraa opiskelua. Sitten päästiin ihmettelemään tälläistä näkyä:

Tai oikeastaan päästiin päivittelemään paikallisten reaktiota tähän näkyyn. Tescosta loppui ensimmäisenä vessapaperi, maito ja leipä. Jotenkin lohduttavaa tietää, että jos siellä päin joskus oikeasti tulisi jonkinlainen kriisi niin voisi huoletta antaa paikallisten käydä ensimmäisenä hamstraamassa nuo tuotteet ja itse mennä tyynesti perässä keräämään ne purkkiruuat. Heh. Lumen ja erityisesti jään tulo johti myös siihen, että oli aivan mahdotonta päästä kulkemaan missään kunnolla kun ei niitä liukkaita kohtia ainakaan hiekoitettu. Kaiken huippu oli kun maassa oli vähän lunta ja jäätä ja tämän seurauksena yliopisto päätti perua joitain tenttejä ja siirtää ne tammikuulle!Oi voi..

Meillä alkoi sitten pian joululoma. Käytiin mm. kaupungilla kiertelemässä, leffassa, syömässä, ostoksilla ja luistelemassa ennen kuin oli aika suunnata kotimaihin viettämään joulua.

Lumen tulo kuitenkin pisti vähän puita monen rattaisiin. Oma kokemukseni meni jokseenkin näin: alunperin minulla piti olla aikainen aamulento Amsterdamiin ja sieltä Helsinkiin, jossa piti olla iltapäivällä perillä. Saavuin kentälle ja istuin koneessa joka ei liikkunut minnekään pari tuntia, kun tuli kuulutus, että damissakin sataa lunta ja tämä kone toki sinne vielä lähtee mutta sieltä ei kyllä pääse enää minnekään 'jos sinulla on jatkolento, suosittelen että poistut koneesta.' Koneesta ulos, matkalaukkua noutamaan ja KLMn tiskille jonottamaan uusia lippuja. Paras mikä löytyi oli iltalennot Lontoon ja Köpiksen kautta. Ruokalippusen kanssa syömään, uudestaan check-in ja muut. Katsellaan bisnes loungessa kuinka Lontoon kone on koko ajan enemmän ja enemmän myöhässä, kunnes se saapuu portille ja silloin kuulutetaan British Airwaysin lento blablbalallaaa Lontooseen on peruttu. Saatiin lentoyhtiö laittamaan meidät (minut+pari muuta suomalaista) hotelliin, josta noustiin aamu kuudeksi kentälle jonottamaan uusia lippuja. Kuuden tunnin jonotuksen, yhden luetun kirjan, usean korttipelin ja vielä useamman Starbucks juoman jälkeen saatiin lennot seuraavalle illalle Köpiksen kautta Helsinkiin. Takaisin hotellille, jossa vastaanottotiskillä todetaan 'haluatteko saman huoneen, se olisi vielä vapaana'. Kolmen ruokalajin illallinen KLMn laskuun, nukkumaan ja taas kentälle. Jälleen lento viivästyy ja viivästyy kunnes päästään BMIn koneeseen jolloin kapteeni kuuluttaa, että koneessa on vikaa joten sillä ei voi lentää. Koneesta ulos, ruokalipulla ostamaan jotain syötävää. Parin tunnin päästä tulee tieto, että Aberdeenista saadaan toinen kone ja loppujen lopuksi päästään matkaan. Ollaan yöllä Kööpenhaminassa ja missataan jatkolento Helsinkiin. Jonottelua, taksi hotellille jossa on nelisen tuntia aikaa, ei saada matkalaukkuja mukaan joten suihkun jälkeen samat vaatteet päälle ja kuka nyt hampaita haluaisi pestä. Aamulla taksilla kentälle.

Päästään onnellisesti Finskin aamukoneeseen ja kohti Helsinkiä. Helsingissä matkalaukkuhihnalta saapuu neljä laukkua --> noin tunti jonotusta selvittämään missä oma laukku on. Omani oli merkattu saapuvaksi illan SAS lennolla. Lähden kotiin ja seuraavana päivänä matkalaukku saapuu matkahuollon kuljettamana kotiovelle. Ironisinta tässä oli, että Glasgown lentokenttä ja Helsinki-Vantaa olivat molemmat koko ajan auki. Niiden välillä vaan ei ole suoria lentoja..

 Siitä kuitenkin selvittiin ja paluumatka meni huomattavasti paremmin. Alkuvuosi meni opiskellessa, mutta siinä välissä ehdittiin vähän juhliakin. Me järkättiin hieman myöhäiset 'tuparit' joiden teemana oli viikset. Haluttiin keksiä sellainen teema joka olisi mahdollisimman helppo ja jotta porukka ei pääsisi siitä luistamaan ostettiin me mustaa kasvomaalia ja maalailtiin vieraiden naamoihin kaikenlaisia taideteoksia.

Pian tulikin niin kutsuttu pääsiäisloma, jolloin oli aika suunnata jälleen kerran parin kaverin kanssa Lontooseen visiitille. Tällä kertaa päästiin nauttimaan aika lailla koko loma auringonpaisteesta ja syötiin vaan jätskiä Trafalgar Squarilla.

 Lontoon jälkeen suuntasin C:n kanssa pohjoiseen Glencoelle ihmettelemään Skotlannin Ylämaita. Koko loman satoi lähes koko ajan, mutta kyllä me silti vaellettiin. Se on Skotlanti, mitä muuta voi olettaa kuin sadetta. Ihan vähän ehkä silti otti päähän.

Maisemat oli kuitenkin ihan hienoja, kun kavuttiin vuoren rinnettä ylös.

Glencoen jälkeen oli matkailut tehty, tentitkin jotenkin suoritettu ja aika pakata tavarat kasaan. Asunto päätettiin antaa seuraaville asukeille, joten pari matkalaukullista kesäksi Suomeen ja loput löysi tiensä kesävarastoon. Puolet yliopistotutkinnosta pulkassa ja Honours vuodet edessä.