so what to do next?

Ajattelin nyt kirjoittaa hieman tulevaisuuden suunnitelmista, vaikka meidän virallisia tutkinto tuloksia ei olekaan vielä tullut ja meidän politiikan laitoksen tuntien ne tulee varmaan päivää ennen meidän valmistujaisseremoniaa. En oikein ollut aluksi varma onko valmistuminen hyvä vai huono juttu. Toisaalta, neljän vuoden kova työ (ok, opiskelin oikein kunnolla vain viimeiset kaksi vuotta) on ohi ja jonkinlainen tutkinto taskussa mutta toisaalta sehän tarkoittaa samalla sitä, että olisi aika luopua siitä ihanasta opiskelijakuplasta ja Glasgow-elämän rutiineista ja tehdä..niin tehdä mitä?

I decided to write a bit about my future plans even tho we haven't got our official degree results yet and knowing our politics department we probably won't get them until day before our graduation ceremony..At first I wasn't quite sure if graduating was a good or a bad thing. On the other hand, after four years of hard work (ok, I only worked 'hard' the last two years) I will get my degree but then at the same time it means that I have to give up my lovely student bubble and nice Glasgow-life routines and go and to do..yeah, do what?

Alun haikeiden fiilisten ja epäröinnin jälkeen totesin aika nopeasti, että valmistuminen on kyllä aivan loistava juttu. Ei vain sen takia, että se tutkinto on sitten taskussa ja tässäkin elämässä taas jotain saavutettu, vaan koska huolimatta viimeisen neljän vuoden huipuista kokemuksista on aika siirtyä uusiin huippuihin kokemuksiin ja tehdä jotain muuta. Omasta mielestäni ikinä ei ole hyvä vaan jämähtää niihin tuttuihin vanhoihin juttuihin vaan elämästä saa paljon enemmän irti astumalla siitä omasta mukavuusalueesta ulos aina välillä.

After feeling a bit overwhelmed and confused I realised quite quickly that graduating actually is just purely an amazing thing. Not just because then I'll finally have a degree and have again accomplished something in this life, but also because despite the amazing experiences that have filled the past four years it's a good time to move on to do something else equally as fun and challenging. Personally, I believe that it's never a good thing to just get stuck doing the same things. You get so much more out of your life when you every once in a while step out of your comfort zone, no matter how scary it might feel at first.

Tämän hetkistä hyvää fiilistä erittäin epävarmasta tulevaisuudesta on ehdottomasti lisännyt se, että olen päättänyt mitä haluan tehdä. Tai ehkä pikemminkin mitä en halua tehdä. Maaliskuulle asti elin jonkinlaisessa 'putkiaivo' -tilassa jossa aivoissa vaan raksutti ajatukset tasolla 'lopputyö purkkiin ja sitten on ihan pakko saada maisteripaikka.' Suunnilleen kaikki kaverit oli samoilla linjoilla ja nyt olen tajunnut etten missään vaiheessa oikeasti pysähtynyt miettimään mitä todella haluaisin tehdä. Tämä muuttui kun lopputyö oli palautettu ja aikaa jäi muuhunkin kuin siitä stressaamiseen. Onnekseni aloin silloin myös kyseenalaistamaan aiemmat suunnitelmani. En tosiaan ollut missään vaiheessa harkinnut mitään muita vaihtoehtoja tai miettinyt sitä mitä todella haluaisin tehdä vaan elin jonkinlaisessa kuplassa, että se maisteri on pakko mennä tekemään nyt heti koska..En oikein ole edes varma miksi; ehkä koska suunnittelin niin neljä vuotta sitten, koska niinhän ne monet muutkin tekee ja koska niin minun oletettiin tekevän? Aika nopeasti valkeni, että en oikeasti halunnut ottaa kansainvälisen politiikan maisteri paikkaa vastaan. Olin hakenut sitä, koska maisteri on 'pakko' mennä tekemään ja koska kansainvälinen politiikka on ihan ok. Tuli jotenkin vapautunut fiilis, kun päätin että ei, se ei ole mitä haluan tehdä nyt. Toisin sanoen sen paikan vastaanotto nyt tuntuisi vähän tältä..

I think that one of the reasons why I feel so happy right now despite my very unsure future is that I have decided/realised what I want to do. Or more like what I don't want to do. Until this March I lived in some kind of bubble where the only things that went on my mind regarding my future where that 'I need to get this dissertation done and get a place somewhere to do a masters degree'. Most of my friends had exactly these plans and now that I think about it I've realised that I never actually stopped to think about other options and about what I really want to do. This all changed after I handed in my, not so good, dissertation and had more time in my hands. I finally had time to actually stop for a moment and think. And thank fudge I did, because I quickly realised that I had just been aiming to do something for the sake of..I don't even know why. Because that's what I planned four years ago and other people where doing it and it was expected from me? Then I also realised that no, I really did not want to take my place to do an IR masters. I think I applied to do it because I felt that I needed/had to do a masters degree somewhere and because IR is ok. After I realised that it wasn't what I want, at least not now, I somehow felt so much better. In other words, in my mind, accepting the offer for the masters felt like this..

Tämä ei tarkoita sitä, että maisterin teko Briteissä olisi täysin poissuljettu vaihtoehto. Voisin hyvinkin nähdä itseni tekemässä sitä vuoden-parin päästä, jos muut alustavat suunnitelmat eivät toteudu. Tosin enemmän innostaisi maisteri jostain muusta kuin ns. puhtaasta kansainvälisestä politiikasta. Esimerkiksi International Political Economy voisi ennemminkin 'maistua paremmin' ja vastata myös enemmän sitä mitä haluaisin tehdä vielä joskus työkseni. 

This doesn't mean that doing a masters in the UK is something I never want to do. I can easily see myself doing a masters in a year or two if other plans don't work out. Tho, I think I would prefer doing something like International Political Economy over pure IR etc. It just tickles my interest more and is more related to something I could see myself doing for living in the future.

Tällä hetkellä on hieman painajaismaista selittää mitä aion tehdä ensivuonna, koska siinä on aivan liian monta muuttujaa jotta voisin selittää suunnitelmat yksinkertaisesti ja lyhyesti. Mutta yritetään siltä varalta että teitä kiinnostaa tietää. Politiikan ohella olen aina ollut suhteellisen kiinnostunut laista ja taloustieteestä ja molemmat tarjoaisivat erittäin mielenkiintoisia työmahdollisuuksia. Tällä hetkellä ja itse asiassa jo pidemmän aikaa takaraivossa on kolkuttanut ajatus työstä jossain Lontoon Commercial Law (bisnes laki?) firmoista. Hain ja pääsin tänä keväänä parin firman Open Day tilaisuuksiin paikan päälle kuuntelemaan ja katselemaan minkälaista työ kyseisessä firmassa olisi. Olin tilaisuuden jälkeen enemmän täpinöissäni alasta kuin mistään muusta aiemminkin harkitsemastani urasta. Hakurumba on tietenkin aivan älytön ja kilpailu sitäkin älyttömämpi mutta aina voi yrittää ja jotkuthan sinne aina pääsee! Suurin osa firmoista on sulkenut hakunsa jo, joten opiskeluiden alotus tänä syksynä (moisen paikan saaminen kun tietäisi kahta opiskeluvuotta lisää) on erittäin epätodennäköistä mutta tähän alaan aion paneutua parin seuraavan kuukauden aikana lisää ja ehkäpä sitten syksyllä pommittaa hakemuksia menemään. Tämän lisäksi mielessä on pari muutakin alaa jotka voisivat sopia minulle.

At the moment trying to explain what I'm planning to do next year is a complete nightmare because there are no certain things, just million things that can go either way and lead to billion outcomes. But I'll try in case you over there are interested. Alongside Politics I've always been quite interested in Economics and Law and both of them offer some very interesting job opportunities. At the moment, and actually for quite a long time now, I have been interested in commercial law. I applied and got accepted to attend few Open Days in London-based commercial law firms this spring. After the event I felt that it was something I could definitely see myself doing for a living in the future..and so far, it has been the only one to get such a strong 'I WANT to do this' reaction out of me. Naturally trying to get in is insane and the competition is beyond fierce..however, I guess I can always try, I might be one of those who actually gets in. I have also considered few other careers that might be for me. So now I will do more research and start sending applications early/late Autumn.

Loppujen lopuksi minulla on vielä aikaa päättää mitä haluan tulevaisuudessa tehdä työkseni. Sen takia ei kannata nostattaa stressi tasoja kattoihin, kerää vaan itselleen turhia paineita ja murheita. Mitä ensi vuonna tapahtuukaan niin tekemisestä tuskin tulee puutetta. Suunnitelmissa on Suomen avoimen opintoja taloustieteestä, kielitaidon preppaamista (ranska!), urheilua, vapaaehtoistyötä, matkustelua..Tuskin tulee tylsää. Lisäksi, poikaystäväni on juuri muuttamassa Lontooseen ihanaan yksiöön enkä malta odottaa, että pääsen viettämään aikaa siellä. Pääasia on kuitenkin että teen jotain mikä itsestä tuntuu hyvältä ja oikealta.

And in the end, I have time to decide what I want to be 'when I grow up.' It's not worth stressing over too much. Whatever happens next year I have plenty of plans; open university courses in economics, language revision (French!), exercise, volunteering, travelling..I don't think I will get bored no matter what happens. Also, my boyfriend is moving into a lovely 1bed flat in London soon and I can't wait to spend time there. 

The most important thing, however, is that I do something that feels good and right..for me.

Niinkuin kaikissa päätöksissä, aina löytyy niitä ihmisiä joiden mielestä olet aivan idiootti kun teet jotain tai jotka eivät vain ymmärrä miksi olet päättänyt tehdä mitä teet. Kaikki sitä eivät varmastikaan sano suoraan kun taas joiltain tulee kommentteja tasoa 'tuleeko sulla nyt sellainen hukka välivuosi sitten elämään.' Juu, kiitos ei tule, en koe että vuosi jolloin teen asioita joita haluan tehdä on hukkaan heitetty vuosi jolloin en varsinaisesti elä vain koska en päätynyt menemään suoraan jatko-opintoihin (joita en varsinaisesti halua edes tehdä). Lisäksi on tullut kommenttia siitä kuinka maisteri auttaisi työn haussa paremmin (riippuu kylläkin mitä hakee ja senkin ehtii tehdä myöhemmin) ja kuinka olisi parempi tehdä edes jotain opintoja vuoden kuin olla tekemättä (omasta mielestäni taas ei ole järkeä käyttää aikaa ja järjettömiä summia rahaa vain tuon takia). Ihmiset ovat erilaisia ja niin ovat mielipiteetkin. Joihin jokainen on tietysti oikeutettu. 'Suomi ystäväni' ovat olleet kaikista kannustavimpia näissä suunnitelmissa ja taitavat olla innoissaan mahdollisuudesta, että viettäisin nyt ainakin vähän normaalia pidemmän ajan Suomessa. Tai sitten he ovat todenneet, että turha sanoa mitään kun teen kuitenkin juuri niin kuin itse parhaaksi näen. Aikoinaan kun esimerkiksi päätökseni lähteä ulkomaille opiskelemaan ei ainakaan aluksi ollut kovin suosittu idea mutta osoittautui kuitenkin yhdeksi parhaista päätöksistäni ikinä. 

Like with every decision you make, there are always people who think you're a complete idiot for doing what you're doing or who just don't understand why you've decided to do whatever it is you've decided. Not everyone will voice their opinions aloud whereas some charm your day with comments like 'does this mean you will basically waste your life/put your life on hold for a year, you know a gap-year'. Yeah no, thank you for the concern but I don't think that a possible year spent doing things that I want to do and feel good is a year waster or putting my life on hold (I live everyday) just because I decided not to go and do a masters straight away. Some have said that I should do a masters because then it would be easier to get a job (nope, not necessarily, it depends what you want to do and you can always do the masters a bit later) or that doing a masters, almost any masters, is better than not to do it (I think that is a very lame reason to do something you don't want to do and spend a fortune in doing it). We humans are different and so are our opinions. And everyone is entitled to have an opinion. My 'Finland friends' have been quite supporting and they seem to be quite excited about the option that I might spend bit more time in Finland now. Or maybe they have just concluded that there's no point to say anything because I'll end up doing exactly what I think is the best anyway. Four years ago, for example, my decision to move abroad to study wasn't exactly a popular idea at first but turned out to be one of the best decisions I've ever made.

Tämän kesän siis nautin ihanasta Suomen kesästä, ajelen kesätöikseni trukkia ja pidän kavereiden kanssa vapaa-ajalla mahdollisimman paljon hauskaa. Asiat aina järjestyy tavalla tai toisella.

Tästä tuli muuten huiman pitkä teksti, joten pisteet sinulle jos jaksoit lukea loppuun asti!

So the plan for this summer is to enjoy the wonderful Finnish summer, earn some money by driving a forklift and to have as much fun with my friends as possible. 

This turned out a very long post so go you if you actually managed to read it all!