Tarkoituksena oli laittaa näitä viime viikon Glasgow-piipahduksen postauksia tulemaan jo paljon aiemmin, mutta jotenkin olen ollut tällä viikolla uskomattoman kiireinen. Sen lisäksi, että olen vaihteeksi joka päivä päivästä suuren osan lohkaisevassa iltavuorossa (klo.14-22!), olen löytänyt taas innostukseni spinningiin ja lukemiseen. Lisäksi olen tuskaillut erään työhakemuksen kanssa ja haalinut kirjoja kesän avoimen yliopiston kurssiini. Tekemisen puutetta ei siis ole ihan heti havaittavissa.
Kuitenkin se Springteenin keikka.
Wow! Jos festareita ja satunnaisia baariesiintyjiä ei lasketa olen ihan tarkoituksella maksanut jonkun tietyn bändin/laulajan näkemisestä vaivaiset neljä kertaa
(Robyn, Guns N' Roses, Metallica ja nyt Springsteen) ja tämä oli ehkä niistä keikoista vaikuttavin.
Poikaystäväni on kova Springsteen fani ja itsekin olen tykännyt kuunnella herran biisejä, joten kun ihan loppukeväästä bongattiin vielä pari vapaata ja suht halpaa lippua Glasgown keikalle Hampdenin stadionille niin päätettiin napata ne. Ajankohta oli lisäksi loistava: pari päivää ennen valmistujaisia joiden takia oltiin palaamassa Glasgowhon jokatapauksessa. Kuten kuvasta näkee niin oltiin ehkä hieman kaukana lavasta, mutta screenit näki loistavasti ja se kuuleminenhan on se tärkein juttu!
Aika paljon keikasta kertoo se, että vaikken tiennyt/tunnistanut lähellekään kaikkia biisejä puhumattakaan siitä, että olisin osannut ulkoa kaikkien sanat olin suorastaan täpinöissäni. Jo keikan puolivälin tienoilla päätin, että täytyy mahdollisimman pian suunnata ostamaan joku Springsteenin kokoelmalevy tai konserttitaltiointi. Vielä en ole ehtinyt, mutta se kyllä löytyy pitkästä 'to do' listastani!
Kaiken kaikkiaan keikka kesti noin kolme ja puoli tuntia. Tämä siis kolme ja puoli tuntia mielettömällä energialla tykitettyä musiikkia ilman mitään väliaikoja tai taukoja. Koko 40 000 päinen yleisö oli istumapaikat mukaanlukien varsinkin keikan loppua kohden täysillä mukana laulaen, tanssien ja taputtaen. Meno oli sen verran hauskaa ettei siellä edes malttanut istua! Oli myös hauska seurata kuinka kaikki niin nuoremmista lapsista aina päälle 50-vuotiaisiin heilui täysillä musiikin mukana. Keikalla esitettiin lisäksi useampikin toivebiisi yleisöltä ja pari onnekasta pääsi myös jammailemaan bändin kanssa lavalle (olin ehkä ihan vähän kade).
Kukaan meistä ei olisi halunnut keikan loppuvan vielä sen kolmen ja puolen tunnin jälkeenkään, mutta aikaraja tuli vastaan ja ehkä kaikkia, esiintyjät todellakin mukaanlukien, alkoi jo niin sanotusti hieman hapottamaan siinä vaiheessa. Niinkuin Mr. Springsteen itsekin totesi keikan loppuvaiheilla, hän on jo 'sixty fucking three and about to get a heart attack.'
Joten, jos sinulla on tilaisuus päästä Springsteenin keikalle niin suosittelen lämpimästi että käytät tilaisuuden hyväksesi (jos se musiikki yhtään nappaa)!
Mikä on ollut teidän kaikkien aikojen suosikkikeikka?
To sum this up in English; I went to see Bruce Springsteen in Glasgow and the gig was outstanding! Definitely worth the money and I was super excited for the rest of the night. I highly recommend going if you ever have the chance.
No comments